Hybridityö uudistaa työelämää

Teksti Oodia/Marlene Sanoukian | Kuvat Ari Nakari

Etä- ja lähityön yhdistelmästä eli hybridityöstä on koronapandemian myötä tullut työelämän vallitseva trendi. Millaisia hyötyjä ja kehittämisen kohteita siihen sisältyy?

Viime vuonna etätöihin siirtyi koronakriisin vuoksi yli miljoona suomalaista. Suomessa etätyö on tullut tutuksi monille jo ennen koronapandemiaakin, joten siihen sopivia toimintatapoja ja työvälineitä on ollut jo valmiiksi käytössä.

Suomalaisten työntekijöiden kokemuksia etätyöhön siirtymisestä ja etätyön lisäämisestä tarkastellaan parhaillaan FutuRemote-tutkimuskonsortion tekemässä pitkittäistutkimuksessa. Konsortiossa tutkitaan tulevaisuuden tietotyötä ja suomalaisten sopeutumista etätyömoodiin, ja sen johtajana toimii LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist. Konsortiossa ovat mukana LUT-yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Työterveyslaitos.

Tutkimuksessa kysyttiin kuuden kuukauden aikana kolme kertaa 1 164 suomalaiselta työntekijältä heidän kokemuksistaan koronapandemian keskellä työskentelemisestä. Kuuden pandemiakuukauden jälkeen 86 prosenttia työntekijöistä oli tyytyväisiä etätyöskentelyyn. Tyytyväisyyden syitä olivat esimerkiksi alhainen todennäköisyys työpaikan menettämiseen, aikaisempi kokemus etätyöskentelystä sekä kotona jo oleva työtila. Työntekijät kykenivät lisäksi pitämään työn ja yksityiselämän hyvässä tasapainossa. Etätyön haasteina puolestaan olivat työn sosiaalisten puolten puuttuminen ja eristäytyneisyys. Myös uusien ideoiden kehittäminen ja tuen saaminen innovatiivisille ideoille koettiin vaikeaksi. Tutkimus osoitti lisäksi, että vaikka viestintäteknologioiden käyttö helpotti aluksi työntekijöiden fyysistä erilläänoloa, nykykäytännöt eivät ole pitkäkestoinen ratkaisu ja etätyön järjestämisen tapoja täytyy jatkossa parantaa.

Nyt haetaan uusia hybridityön malleja, kertoo FutuRemote-tutkimuskonsortion johtaja ja LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist.

 

Konsortion tutkimuksesta kertovan Etätyö Suomessa koronaviruspandemian aikana -raportin mukaan etätyö on antanut monille työntekijöille mahdollisuuden aiempaa keskittyneempään työskentelyyn, johon liittyy vähemmän häiriötekijöitä kuin toimistolla. Tämän ansiosta työntekijöiden on ollut mahdollista työskennellä tehokkaammin ja vähentää työtuntien määrää pandemian edetessä. Tutkimukseen liittyvän kolmena ajankohtana toteutetun kyselyn mukaan vain 24 prosenttia vastaajista piti kotia häiritsevänä työympäristönä, kun taas 71 prosenttia ei kokenut näin. Vastaajat käyttivät työhön liittyvään viestimiseen sähköpostia ja onlinekokoustyökaluja.

– Kukaan ei vielä tiedä, miltä tulevaisuuden tietotyö näyttää. Nyt haetaan uusia hybridityön malleja. Edelläkävijäyritykset ja julkinen sektori alkavat pohtia, mikä olisi tehokas tapa yhdistää työpaikalla ja joko kotona tai yhteisissä toimistotiloissa työskentely. Kaikilla ei ole kotona työrauhaa tai -tilaa, ja monet haluavat pitää yllä työhön menemisen rutiinia. En usko, että missään tietotyötä tekevässä organisaatiossa kaikki enää palaavat jatkossa pelkästään toimistolle, Blomqvist toteaa.

Kotona työskentelyn etuna on Blomqvistin mukaan se, että koska työmatkoihin ei kulu aikaa, sitä jää enemmän perheen kanssa olemiseen ja harrastamiseen. Toimistolla työskentely puolestaan sopii töihin, joissa tarvitaan vuorovaikutusta, työtovereiden kanssa innovointia ja asiakkaiden kohtaamista, tosin asiakkaita voi kohdata myös asiakkaiden tiloissa. Työyhteisössä voi lisäksi käyttää paitsi paikasta myös ajasta riippumattomia työskentelytapoja.

Ihmisten hyvinvoinnin johtaminen korostuu, sillä se on hankalampaa, kun työntekijöitä ei näe jatkuvasti. Riskinä on myös työpäivien venyminen ja loppuunpalaminen, jos ei malteta pitää riittävästi taukoja.

Esimiesten täytyy oppia johtamaan ihmisten tunnepuolta ja kehittää viestintää niin, että työntekijät kokevat sitoutuvansa organisaatioonsa, eivät ainoastaan omaan työhönsä. Blomqvistin mukaan työntekijöistä voi tulla aiempaa oma-aloitteisempia ja työstä enemmän vastuuta ottavia. Parhaassa tapauksessa sekä esimiestyön organisointi että työn tekeminen voivat parantua, mutta vain firmoissa, jotka ovat hereillä.

– On todella tärkeätä, että ihmiset uskaltavat sanoa ideoitaan ääneen. Virtuaalisissa kokouksissa puheenjohtajan tehtävänä on esitellä ihmiset ja kuunnella heitä. Näissä kohtaamisissa luottamusta täytyy rakentaa tietoisesti, Blomqvista painottaa.

Myös työmatkustaminen tulee muuttumaan tasapuolisempaan suuntaan eri puolilla maata ja maailmaa asuvia ajatellen. Matkustamisen väheneminen on sekä kustannustehokasta että ympäristöystävällistä. Jos kyse on uudesta projektista, toisiin on hyvä tutustua kasvokkain, mutta tutustumisen jälkeen vuorovaikutus sujuu nopeasti virtuaalisesti.

Blomqvist visioi, että tulevaisuudessa ihmiset toimivat virtuaalisesti hyvin tehokkaasti ja luovasti.

– On tärkeää, että työpaikoissa sekä työnantaja että työntekijät yhdessä kehittävät heille sopivia ratkaisuja, sillä työntekijä tuntee parhaiten omat työtehtävänsä. Myös tutkijat ja yritykset tekevät tällä hetkellä yhteistyötä. Työyhteisöjen täytyy arvioida, mikä vanhassa on arvokasta ja tärkeää, mutta muuten oppia siitä pois ja pohtia, miten teknologia palvelee meitä parhaiten, Blomqvist kiteyttää.