Koti on kaiken keskiössä

Teksti Oodia/Marlene Sanoukian | Kuvat Niko Puumala, Studio EveLiisa/Eveliina Immonen

Kodista on korona-aikana tullut paikka, jossa vietetään yhä enemmän aikaa. Miten se on muuttanut asumista?

Koronapandemia on siirtänyt huomion kotiin ja asuinympäristöön. Kotona tehdään nyt etätöitä, ja sen läheisyydessäkin vietetään aiempaa enemmän vapaa-aikaa esimerkiksi ulkoillen.

Koska työ on siirtynyt yhä enemmän kotiin, kotia on täytynyt muokata siihen sopivaksi. Sitran englanninkielisessä Elämäntavat pandemian jälkeen (Lifestyles after lockdown) -raportissa todetaan, että koronapandemia näyttää lisänneen ihmisten kiinnostusta funktionaalisiin tila- ja asumisratkaisuihin, koska erilaisia aktiviteetteja on täytynyt yhdistää saman katon alle. Kyselytutkimukseen vastanneista 34,2 prosenttia kertoo tehneensä kotiin tilaa poistamalla tavaroita kotoa varastoimalla, kierrättämällä tai heittämällä niitä pois ja 20,5 prosenttia aikoo tehdä sitä jatkossakin. Vastanneista 42,3 prosenttia kertoo tutustuneensa kodin lähiympäristöön enemmän ja 14,1 prosenttia aikoo tehdä sitä jatkossa enemmän.

Raportin mukaan jotkut ovat myös alkaneet suunnitella suurempaan asuntoon muuttamista, toiset taas alkaneet harkita etätöiden tekemistä osan vuodesta kakkoskodista tai kesämökiltä käsin. Sitran Megatrendit korona valossa -julkaisussa kerrotaan, että koronakriisi voikin lisätä uudenlaista monipaikkaisuutta, jolla on vaikutusta asunto- ja toimitilamarkkinoihin, työmatkaliikenteeseen ja muuttoliikkeisiin. Lisääntynyt tilantarve ja kaipuu luontoon heijastuvat myös kaupunkiympäristöön ja -suunnitteluun.

“Koska työ on siirtynyt yhä enemmän kotiin, kotia on täytynyt muokata siihen sopivaksi.

Suomen asuntomarkkinat ovat Pellervon taloustutkimus PTT:n asuntomarkkinaennusteen mukaan kestäneet koronan iskun hyvin aiempien talouskriisien vaikutuksiin verrattuna etenkin jo ennestään vahvoissa kasvukeskuksissa. Asunnon ostoaikomukset ovat ennätyskorkealla tasolla pandemiasta huolimatta. Pandemia on aiheuttanut kysynnän muutoksen, missä asunnonostajat ovat etsineet uusia asumisvaihtoehtoja vastaamaan muuttuneita asumistarpeita pandemian aikana. Rivi- ja omakotitaloille onkin ollut aiempaa enemmän kysyntää.

Asuntomarkkinoiden polarisaatio kuitenkin näkyy vahvana: kasvukeskuksissa hintojen kasvu on jatkunut, mutta osassa keskisuuria kaupunkeja hintakehitys on ollut heikompaa. Osakeasuntojen hintakehityksessä kiinnostavia positiivisia poikkeuksia ovat Kuopio ja Kotka, joissa reaalihintojen kasvu on ollut korona-aikana neljä prosenttiyksikköä vauhdikkaampaa kuin yleensä.

Kriisin vaikutus rakentamiseen on ollut odotettua vähäisempi. Kasvukeskuksissa asuntoaloitukset eivät ole laskeneet merkittävästi koronakriisistä huolimatta. Kasvukeskuksissa uusille asunnoille on tarvetta, mutta keskisuurissa kaupungeissa asuntotarjonta tulee olemaan riittävää useimmissa tapauksissa.

Viime vuoden loppupuolella heikentynyt pandemiatilanne on osaltaan näkynyt myös asuntokauppamäärissä. Kasvukeskusten ulkopuolella kerrostalojen kauppamäärät ovat vähentyneet reilusti. Kasvukeskuksissa rivitaloasunnot ovat menneet parhaiten kaupaksi, eikä muutosta kauppamäärissä vuodentakaiseen verrattuna juurikaan ole. Kerrostalokaupat sen sijaan vähentyivät noin neljän prosentin verran neljännellä vuosineljänneksellä.

Peab Kuopion asuntomyyjä Siru Talvinen. Kuva Studio Eveliisa / Eveliina Immonen

 

Peab Kuopion asuntomyyjän Siru Talvisen mukaan ihmisten asumisen tarve ei ole muuttunut koronapandemian vuoksi. Korona ei myöskään ole vaikuttanut Peabin uudistuotantokauppaan: kaupaksi menevät Kuopiossa sekä pienet että isot asunnot, kunhan sijainti ja hinta ovat sopivat. Sijoittajienkaan määrä ei ole vähentynyt ostajakunnasta koronan takia. Viime kesänä Kuopio nousikin sijoittajien ykkösvaihtoehdoksi.

– Suunnittelemme uusia hankkeita koko ajan täyttä vauhtia, sillä ihmiset panostavat nyt aiempaa enemmän omaan kotiin. Työmailla huolehdimme turvallisuudesta hyvin. Koska kotona oleminen on lisääntynyt, uudistuotannon asunnoissa asiakkaille pyritään esittämään valmiiksi työpisteelle sopiva paikka, Talvinen kertoo.

Lisätilaa tarjoavat oivallisesti parvekkeet, jotka ovat nykyisin lasitettuja ja joita voi kalustaa oleskeluun sopiviksi.

“Ihmiset panostavat nyt aiempaa enemmän omaan kotiin, kertoo Peab Kuopion asuntomyyjä Siru Talvinen.

Vuokra-asumisessakaan koronan vaikutus ei ole Kuopiossa juuri näkynyt vuokra-asuntoja kuopiolaisille jo yli 70 vuotta tarjonneen Niiralan Kulman palvelupäällikön Hanna Harjunheimon mukaan.

– Koronapandemian alkaessa viime vuoden keväällä asuntovaihtoja tehtiin hieman vähemmän. Tulkitsimme sen niin, että tilannetta säikähtäneet ihmiset eivät halunneet elämään enää muita muutoksia. Nyt tilanne on taas normalisoitunut, hakemuksia tulee ja pyrimme edistämään vuokrausta normaaliin tapaan, Harjunheimo kuvailee.

Etätyön tekemiseen Niiralan Kulma on pyrkinyt vastaamaan muokkaamalla kiinteistöjen kerhotiloja etätyöhön sopiviksi ja tarjoamalla niitä asukkaiden yhteiseen käyttöön. Rakentamistoimintaan korona ei ole vaikuttanut, projektit edistyvät ajallaan rakentamissuunnitelman mukaisesti. Olemassa olevien asuntojen remontointiprojekteja on myös koko ajan meneillään asukkaiden toiveita kuunnellen ja ympäristöasiat huomioiden.

Korona-aika on siis saanut meidät katsomaan kotiamme tuorein silmin ja muuttamaan asumistamme entistäkin viihtyisämmäksi ja toimivammaksi.

Lähteet: Elämäntavat pandemian jälkeen (Lifestyles after lockdown) -raportti ja Megatrendit koronan valossa -julkaisu, Sitra, PTT:n asuntomarkkinaennuste 2021