Hiilidioksidi sitoutuu puutaloon huomattavasti pidemmäksi aikaa kuin muihin puusta valmistettuihin tuotteisiin. Puutalon laskennallinen elinikä on 50–100 vuotta, joten käytännössä hiilidioksidi vapautuu vasta sitten, kun taloa ei enää ole. Ympäristöarvot kiinnostavat kasvavissa määrin myös kotia etsiviä ihmisiä: he haluavat asua lähellä palveluita, nykyaikaisessa talossa, mutta ekologisesti.
– Näistä toiveista lähdimme toteuttamaan puurakentamisen pilottia. Pyrimme korvaamaan betonia siinä määrin, missä se on järkevää. Samalla kohteistamme tulee vähähiilisempiä, kuvailee yrittäjä Hannu Haaranen RP-Karmilta. Hän on yksi yrityksen kolmesta yrittäjästä.
Yrittäjäkollega Jarkko Mattila kertoo, että Kuopiossa on jo hyvin toteutettu puurakentamista julkisissa rakennuksissa, muttei vielä asunnontuotantopuolella. Yhteiskunnan ilmastopoliittinen tavoite on lisätä puun käyttöä kaikenlaisessa rakentamisessa.
– Ympäristöministeriön ja valtion kärkihankkeena on lisätä puurakentamista, joten odotamme muutaman vuoden sisään myös lakimuutosta, jossa rakennuksille ja rakennustyölle määritellään jonkinlaiset hiilijalanjäljen raja-arvot, kertoo Mattila.
Ympäristötietoisuuden lisääntyessä myös asiakkaat ja kuluttajat jakavat ekologiset arvot. Tähän yritys aikoo vastata rakentamalla puurivitalokohteen Jynkänvuoren juurelle Kalliotörmään. Uudenlaisessa projektissa ovat mukana Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka selvittävät puurakentamisen hiilijalanjälkeä verrattuna betonirakentamiseen. Tuloksia aiotaan käyttää yhtiön toiminnan kehittämiseen.
– Jynkänvuoren Helemi on ainutlaatuinen kohde: paitsi puurakentamisen osalta myös sijainniltaan. Siihen tulee kolme rakennusta ja 23 asuntoa, joista osa on kaksikerroksisia. Kadun päässä oleva talon tontti rajautuu suojellun Jynkänvuoren ulkoilumaastoihin, joten omaa rauhaa riittää myös tulevaisuudessa, fiilistelee Haaranen.
Laadukas rakentaminen on yhtiön toiminnan kulmakivi, josta se myös tunnetaan. Yrittäjät uskovat huoliteltuun kädenjälkeen, jolloin uudet kodit ovat aina myös ilo silmälle. Kuten yhtiön kohteiden yleensäkin, myös Jynkänvuoren Helemen asuntojen keskikoko on noin 80 neliötä ja asuntoja tulee kaksioista neliöihin. Suunnittelun kulmakivenä toimii ajatus, että arkkitehti suunnittelee kodit siten, että niiden neliöt ovat tehokkaassa käytössä ja huoneita on mahdollisimman paljon.
– Kehitämme toimintakonseptiamme entistä asiakaslähtöisemmäksi, jolloin asukas voi vaikuttaa sisustusmateriaalien lisäksi huonejakoon. Kun kodin ostaa varhaisessa vaiheessa, voi huoneiden määrää helposti vähentää. Se on asukkaalle kustannustehokasta, sillä asunnon hinnoittelu on rakennettu neliöiden tehokäytön ja useiden huoneiden mukaisesti, kertoo Mattila.
Lähes 30-vuotias yritys on toiminut Kuopiossa jo 20 vuotta ja rakentanut yhteensä 300 kotia. Vuosikymmenten tuoma kokemus on hyvä ponnistuslauta yritystoiminnan kasvattamiseen. Viime maaliskuussa toimintaa lähtivät vetämään kolme uutta yrittäjää: Haaranen, Mattila ja Tero Huuskonen. Huuskonen tuo toimintaan myös jatkuvuutta, sillä hän on ollut yksi isänsä perustaman yrityksen omistajista jo aiemmin.
– Jokaisella meillä on vahva ammattiosaamisemme ja tahto tehdä asiat laadukkaasti sekä kasvattaa liiketoimintaa, Mattila kiittelee.
Yrittäjäkolmikon tavoitteena on käynnistää myös urakointiliiketoiminta sekä laajentaa asuntotuotantoa myös muualle Pohjois-Savoon. Kasvuhakuista toimintaa tukee hyvin myös yrityksen oma elementtituotanto. Elementtitehdas rakennettiin vuonna 2015, mistä lähtien yritys on toiminut elementtien saralla yhteistyökumppanina myös useille alueen muille rakentajille. Yritys suunnittelee ja toteuttaa katto-, seinä- ja välipohjaelementit sekä valmiskomponentit asiantuntevasti ja aina asiakkaan tarpeiden mukaan.