Matkalla kohti kestävämpiä vaelluskalakantoja

Teksti Oodia/Maiju Korhonen | Kuvat Vegard Ludvigsen | Kaupallinen yhteistyö

Varkauden edistyksellinen kalanviljelytekniikka toimii esimerkkinä maailman kalanviljelyteollisuudelle.

Taaperoikäisestä lähtien kalastusta harrastanut näyttelijä Jasper Pääkkönen on tunnettu kestävän kalastuksen puolestapuhuja. Viimeiset kymmenen vuotta hänen aiheenaan on ollut kalakantojen heikko tila, minkä myötä Pääkkönen on pyrkinyt vaikuttamaan yhteiskunnallisella tasolla kalastuksen ja kalanviljelyn kestävyyden parantamiseen.

– 2000-luvun alun käytin puolestaan perhokalastusharrastuksen promoamiseen ja siitä puhumiseen, Pääkkönen kertoo.

Pääkkönen itse kiinnostui perhokalastuksesta sen haastavuuden vuoksi.

– Se on monelle kalamiehelle ikään kuin luontaisen haasteen kasvattamisen jatkumon viimeinen etappi matkalla mato-ongesta uistimeen ja siitä eteenpäin. On ollut mielettömän hienoa huomata, miten moni nuori on tänä kesänä löytänyt tiensä harrastuksen pariin, Pääkkönen iloitsee.

Pääkkösellä alkoivat lokakuussa elokuvaohjaaja Antti J. Jokisen ohjaaman 6/12-Remes-elokuvan kuvaukset. Produktio on tarkoitus kuvata Suomen ja Viron lisäksi Ruotsissa. Juuri siellä, minne myös kalastusmatkailu valuu Suomen vesistöistä, koska Suomen vaelluskalat ovat lähes poikkeuksetta uhanalaisiksi luokiteltujen listalla. Ruotsin lisäksi myös Venäjä ja Norja ovat matkailijoiden suosiossa.

– Suomessa kalakantojen suojelun arvo ja kalastusharrastuksen kansantaloudellinen merkitys ovat heikosti ymmärrettyjä asioita verrattuna vaikkapa Ruotsiin, missä tutkimusten kautta on havahduttu huomaamaan kalastuksen valtavat taloudelliset ja työllistävät vaikutukset, Pääkkönen sanoo.

Hänen mukaansa tähän olisi syytä kiinnittää vahvemmin huomiota myös Suomessa, sillä kalastusmatkailulla olisi valtava positiivinen vaikutus syrjäseutujen ja muuttotappiollisten kuntien taloudelle.

– Potentiaali, jonka me hukkaamme, on suunnaton, Pääkkönen toteaa.

Suomi on täynnä patojen tuhoamia koskia. Kun padot puretaan, luonto palautuu hämmästyttävän nopeasti takaisin ennalleen, kalamies Jasper Pääkkönen sanoo.

Toivo paremmasta huomisesta elää kuitenkin vahvana, ja viime vuosina kalojen hyvinvointi on saanut enenevissä määrin huomiota osakseen.

– Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu tällä kaudella poikkeuksellisen edistyksellisiä kirjauksia vaelluskalakantojen elinolosuhteiden parantamiseksi. Siinä esimerkiksi sanotaan, että valtio-omisteisten yhtiöiden tulisi näyttää esimerkkiä ympäristövastuunkannossa, Pääkkönen iloitsee.

Kirjauksista huolimatta asiat etenevät hitaasti, koska ne ovat saaneet muutamilta valtio-omisteisilta yhtiöiltä voimakasta vastusta osakseen.

– Lisäksi maassamme toimii jopa pari sataa vuotta vanhoja vesilaitoksia, jotka nauttivat vastuuvapautta kalatalousasioissa. Tämä on täysin absurdi tilanne, Pääkkönen jyrähtää.

Vesivoiman ohessa kalakantoja harventaa vanhoihin käytäntöihin perustuva kalanviljely.

– 50 miljoonaa Norjan lohta kuolee vuosittain viljelyn aikana tauteihin, homeisiin, epämuodostumiin ja mutaatioihin ennen kuin ne ovat olleet ravinnoksi otettavassa koossa, Pääkkönen kertoo.

Lisäksi kalanviljelyn ravinnepäästöt voivat aiheuttaa paikallista rehevöitymistä, mikä puolestaan vaarantaa vesien- ja merenhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen. Pääkkösen mukaan kiertovesikasvatus on kalankasvatuksen tulevaisuus ja ainoa keino minimoida toiminnan ympäristövaikutukset.

– Kiertovesikasvatus on hyvä esimerkki siitä, kuinka kalanviljely voidaan toteuttaa kestävällä tavalla. Jos Suomessa voidaan tuottaa laadukasta kalaa tehdashalliolosuhteissa, sama toimii maailmallakin, Pääkkönen sanoo.

Lisää ilon aiheita ovat tarjonneet tiukentuneet säännökset ja teollisuuden alan herääminen käsillä olevaan ongelmaan. Vesivoimalaitospatojen purkaminen kalojen vaellusreiteiltä sekä niiden myötä seurannut jokien ennallistaminen ovat virkistäneet Suomen uhanalaisia vaelluskalakantoja merkittävästi.

– Ympäristöjärjestöjen punaisella listalla ollutta suomalaista kirjolohta voi syödä nykyään oikein hyvällä mielellä ja omatunnolla etenkin, jos se on kasvatettu kiertovesikasvatuksen menetelmällä, Pääkkönen sanoo.

Sen sijaan kalojen istutus suomalaisen vaelluskalakannan elvyttämiseksi saa Pääkköseltä kritiikkiä.

– Ajattelemme, että kala on merten viljaa, jota voi istuttaa lisää, jos se pääsee loppumaan. Tilanne on sama kuin jos ampuisimme kaikki hirvemme. Vahinkoa paikataksemme toisimme uusia hirviä hirvien kasvatuslaitoksesta entisiä korvaamaan. Lisäksi vesistöjemme tila on niin huono, että se estää kalojen luontaisen lisääntymisen pakottaen jatkamaan kalojen istuttamista loputtomiin, Pääkkönen toteaa.

Vaikka paljon hyvää on saatu aikaan, Suomi on vielä kaukana siitä tilanteesta, että se voisi alkaa markkinoida itseään kalastusmatkailun luvattuna maana. Mutta ehkä joskus sekin on mahdollista.

– Esimerkiksi Varkauden Ämmäkoskella on liikehdintää oikeaan suuntaan. Mikäli pato puretaan ja vanha koski ennallistetaan, on täysin mahdollista, että jonain päivänä siellä sijaitsee matkailijoiden kalastusparatiisi, Pääkkönen sanoo.

Pääkkösen mielestä Ämmäkosken tapauksessa tärkeintä on, että hyvin alkanutta keskustelua käydään jatkossakin rakentavassa hengessä.

– On ollut hienoa kuulla, että padon omistava Stora Enso on suhtautunut hankkeeseen hyvin avarakatseisesti. Se kertoo asenteiden muuttumisesta parempaan suuntaan. Myös kuluttajat ovat valveutuneempia kalan ostajia, mikä on todella upea asia, Pääkkönen iloitsee.

Jasper Pääkkösen vinkit kestävään kalastukseen:

  1. Ota ruokakalaksi vain ekologisesti kestäviä kalalajeja.
  2. Vapauta suojellut, alamittaiset ja erityisen suuret kalat nopeasti takaisin luontoon.
  3. Syö kotimaista, vastuullisesti pyydettyä tai kasvatettua kalaa.

 

Pohjois-Savon Liitto
Sepänkatu 1
70101 Kuopio
Puh. 017 550 1400
www.pohjois-savo.fi