Minna Canth: edelläkävijä ja tasa-arvon taistelija

Teksti Oodia/Roosa Palokangas | Kuvat Oodia/Roosa Palokangas

Minna Canth oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka elämäntyö on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon edelläkävijämaaksi.

Minna Canth on tullut tutuksi kirjailijana, lehtinaisena, liikenaisena, tasa-arvon taistelijana sekä köyhien puolestapuhujana. Canthin puolesta on liputettu vakiintuneesti vuodesta 2007 asti. Hän oli ensimmäinen suomalaisnainen, joka sai oman liputuspäivän.  

Alkujaan Ulrika Wilhelmina Johnssonina tunnettu uranuurtaja eli lapsuutensa vaatimattomissa oloissa kuusihenkisen perheen ympäröimänä. Perhe muutti paremman elintason toivossa Tampereelta Kuopioon 1853, jCanth opinnot tyttökoulussa. Koulussa tyttöjä varjeltiin liialta tiedolta ja korkealta vaatimustasolta, sillä aikakäsityksen mukaan naiset olisivat sairastuneet liiallisen kuormituksen takia ennen pitkää hermoheikkouteen.  

Lehtinainen, liikenainen ja tasa-arvon taistelija 

Vastoin yleistä tapaa, Canth haaveili itsenäisen naisen urasta. Tie vapauteen avautui Jyväskylästä, jossa käynnistyi vuonna 1863 myös naisille soveltuva kansakouluopettajaseminaari. Opettajana nainen pystyi jopa elättämään itsensä ilman aviopuolisoa.  

Hän kuitenkin keskeytti opintonsa hyväksyessään luonnontiedon opettajansa Johan Ferdinand Canthin kosinnan. Perheeseen syntyi lapsia, ja Canth alkoi julkaisemaan sanomalehtiin äitiyden lomassa novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja naisiin liittyvistä asioista. Canthin mies kuoli vuonna 1879 hieman ennen seitsemännen lapsen syntymää.    

Canth palasi lastensa kanssa Kuopioon, jossa hän työskenteli menehtyneen isänsä lankakaupassa ja veljensä sekatavarakaupassa. Onnistuneet liiketoimet takasivat sen, että hän pystyi keskittymään olennaiseen: kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen.  

Kuopion kotitaloon Kanttilaan syntyi Minnan Salonki, jossa vieraili monia myöhemmin tunnettuja kirjailijoita ja kulttuurivaikuttajia Suomesta ja ympäri Eurooppaa. Salongissa puhuttiin muun muassa uusista kirjallisista ja aatteellisista virtauksista, kuten naisasialiikkeestä. Kokoontumisissa tuoksuivat tulevaisuuden tuulet, ja se aiheutti konservatiivisuuden lipunkantajissa paheksuntaa. 

Kuopiossa pääsee lisätyn todellisuuden kierrokselle, jossa kuljetaan kirjailijan jalanjäljissä hänelle tärkeisiin paikkoihin. Kierroksella kuullaan mitä mieltä Canth itse on tasa-arvosta.


Naisten ja vähäosaisten asialla
 

Konservatiivien epäilyksistä huolimatta Minna Canth raivasi tietä naisille useilla osa-alueilla. Hän oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka otti lehdissä kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Polttavia kysymyksiä olivat muun muassa uskonnonvapaus, naiskysymys, sukupuolimoraali, raittiusaate sekä suomen kielen asema.  

”Tyttäriemme kasvatus” -kirjoituksesta alkoi loppuelämän kestänyt naistoimittajan ura, jonka aikana hän kirjoitti yli 80 julkaisua eri lehtiin. Canth toivoi julkaisujen valistavan ihmisiä ja herättävän keskustelua, sillä vain täten saisi yhteiskuntaa muutettua.  

Canth julkaisi kaikkiaan kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia sekä runsaasti kertomuksia, lehtijuttuja ja puheita. Minna Canthin perintö on meille ja tuleville sukupolville ennen kaikkea sananvapauden ja tasa-arvon perintö.