Vaikka meillä on tapana pitäytyä vanhoissa toimintamalleissa, koronakriisi on pakottanut meidät pysähtymään ja miettimään, miten työtä täytyy uudistaa aiempaa toimivammaksi.
Sitran Megatrendit koronan valossa -julkaisun mukaan koronakriisi on luonut epävarmuuden ja epäjatkuvuuden tilan, jossa tulevaisuuden kehityssuunnat ovat tavallista enemmän auki. Megatrendien kuvaamat kehityskulut eivät toisaalta ole kadonneet minnekään, vaan kriisi saattaa kiihdyttää joitakin jo olemassa olevia muutoksia. Megatrendit, kuten teknologian sulautuminen kaikkeen, ekologinen kestävyyskriisi ja väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen, vaikuttavat väistämättä myös työelämän tulevaisuuteen.
Sitran ennakointi- ja strategiajohtajan Katri Vatajan mukaan korona on yleisesti ottaen korostanut työelämän uudistumistarvetta. Koronan vaikutukset ilmenevät eri aloilla hyvin eri tavoilla, ja ne ovat tehneet näkyväksi työn monimuotoisuuden.
– Kaikkeen ei voida ennalta varautua, mutta kriisitilanteessa korostuu niin yksilöiden kuin yhteisöjen resilienssi, eli kyky toimia ja sopeutua uuteen tilanteeseen. Nyt voimme tarkastella sitä, millainen parempi työelämä voisi olla ja mitä voimme ottaa korona-ajasta mukaan sekä mitä olemme oppineet työn tekemisen kulttuurista, johtamisesta ja työpaikan merkityksestä. Vaikka työn sisältö ei välttämättä muutu, voimme miettiä uudenlaisia työn tekemisen tapoja. Jossakin yrityksessä työ on pitänyt suunnitella kokonaan uudelleen, mikä on vaatinut kykyä uudistua ja tehdä nopeita muutoksia, Vataja toteaa.
Koronakriisi on nopeuttanut teknologian ja etenkin digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä -julkaisussa todetaan, että digitalisaation myötä työn sisällöt sekä koulutukseen ja osaamiseen liittyvät vaatimukset muuttuvat nyt merkittävästi.
– Korona pisti vauhtia digitalisaatioon. Palvelujen digitalisointi tulee uusille alueille, kuten museoihin. Se, että suuri määrä ihmisiä siirtyi etätyöhön, muutti asenteita ja kehitti etätyön tekemisen välineitä. Samalla on voinut lisääntyä ymmärrys fyysisen työympäristön arvosta ja siitä, mikä kasvokkaisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden merkitys on. Työmatkustamisen loppuminen on ollut iso muutos, ja se on varmasti näyttänyt, että työtä voidaan usein hoitaa ilman sitäkin. Nyt korona rajoittaa fyysisiä kohtaamisia, mutta uskon, että jatkossa tulemme hyödyntämään aiempaa laajemmin erilaisiin tilanteisiin sopivia tapoja toimia, Vataja erittelee.
Megatrendit koronan valossa -julkaisun mukaan koronan ensimmäisen aallon aikana etätöihin siirtyi yli miljoona suomalaista, joista noin puolet haluaa myös jatkossa tehdä työnsä etänä joko kokonaan tai lähes kokonaan ja pystyy siihen. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimushankkeen mukaan etätöihin siirtyminen on lisännyt työhyvinvointia työn imun lisääntymisen, kroonisen väsymyksen vähentymisen, työn itsenäisyyden lisääntymisen ja uusien työtapojen oppimisen ansiosta. Etätyöpäivät voivat toisaalta lisätä työssä tylsistymistä yhteenkuuluvuuden heikentymisen ja epävarmuuden kasvun vuoksi.
Työn murros ei Vatajan mukaan tapahdu kertarysäyksellä, vaan pitkäjänteisesti.
Lisääntynyt etätyö ja tietotyön irtaantuminen ajasta mahdollistavat myöskin kansainvälisen toiminnan ja rekrytoinnin uudella tavalla.
– Elämme kansainvälisesti keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Korona on tuonut esille sen, miten riippuvaisia olemme muista ihmisistä, esimerkkinä se, miten ihmisten toiminta Wuhanin torilla voi vaikuttaa meihin globaalisti, Vataja huomauttaa.
Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä -julkaisun mukaan koronakriisi voi myös edistää Suomen ilmastotavoitteita ja kääntää talouden rakenteita kestävämmiksi. Vataja toteaa, että meidän on mietittävä, miten työtä muutetaan sellaiseksi, että se parantaa ihmisten ja luonnon hyvinvointia ja liittyy talouden uuteen suuntaan laajemminkin.
– Ihmiset ovat joutuneet miettimään omaa elämäntapaansa ja etsimään vaihtoehtoja toimia toisin. Voimme nähdä, että jotkin muutokset ovat mahdollisia ilman että kokemus elämänlaadusta kärsii. Myös työn ja työelämän tulevaisuuteen heijastuu se, millaisia palveluita tarvitsemme ja arvostamme, Vataja sanoo.
Väestön ikääntyminen puolestaan vaikuttaa Vatajan mukaan työelämään ja koko hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Väestö myös monimuotoistuu, ja se näkyy koronakriisissäkin. Työpaikka-aktivismi tulee kasvamaan. Vatajan mukaan diversiteettikeskustelu kuitenkin näkyy tällä hetkellä työelämän keskusteluissa enemmän maailmalla kuin Suomessa.
Koronakriisi siis tarjoaa meille monenlaisia mahdollisuuksia ja kehityssuuntia, joihin tarttua. Työelämän tulevaisuus on riippuvainen meistä itsestämme.
– Erilaiset skenaariot tuovat esille vaihtoehtoja, mutta ne eivät tapahdu sellaisinaan eivätkä itsestään. Megatrendit näyttävät meille suuntaa mahdollisista kehityskuluista, ja niihin meillä on paljon valinnan paikkoja. Voimme päättää, mitä asioita arvostamme työelämässä, haluammeko olla töissä virtuaalisesti vai kasvokkain ja millaista teknologiaa haluamme ottaa käyttöön, Vataja tähdentää.