Takaisin sivun yläreunaan

Yhteisöllisyys voimavarana senioriasumisessa

Teksti Oodia/Heta Jyrälä | Kuvat Oodia/Mirka Happonen | Kaupallinen yhteistyö

Senioritalossa asuminen ja oleminen tiivistyvät yhteisöllisyyteen.

Vuonna 2017 toteutetun Ikääntyneiden asumisratkaisujen tarve ja toteutus -selvityksen mukaan valtaosa ikääntyneistä haluaa tulevaisuudessa asua kerrostalossa, palveluiden lähellä. Asumiselta toivotaan muun muassa vaivattomuutta ja yhteisöllisyyttä. Taloyhtiöihin syntyy yhteisöllisyyttä esimerkiksi huomioimalla jo rakennusvaiheessa riittävät kerhotilat.

– Aktiiviset seniorit hyödyntävät kerhotiloja runsaasti. He ovat ideoineet sinne yhteisiä bingoiltoja, pullakerhoja, kudontapiirejä sekä kutsuneet opiskelijoita tai luennoitsijoita vierailemaan. Nokkelat seniorit kehittelevät yhdessä kaikenlaista, iloitsee toiminnanjohtaja Sirpa Luttinen Kuopion Vanhustenkotiyhdistykseltä.

Yhdistyksellä on Kuopiossa lähes 500 eläkeiän ylittäneille suunnattua vuokra-asuntoa keskustassa, Puijonlaaksossa, Pyörössä ja Männistössä. Luttisen mukaan senioriasunnot ovat suosittu asumismuoto, ja näihin on jatkuvasti jonoa. Pääsääntöisesti asunnot ovat noin 50 neliön kaksioita, joissa on erikseen makuuhuone ja tupakeittiö.

– Senioriasunnot ovat mainioita niille, jotka eivät vielä tarvitse tuettua tai tehostettua palveluasumista. Asunnot on suunniteltu niin, että niissä on helppo liikkua myös rollaattorilla ja tasapainon heiketessä vessassa ja keittiössä on tukikahvat valmiina, kertoo Luttinen.

Tavoitteena on, että ihmiset voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen asunnot on suunnattu pienituloisille senioreille, sillä niissä peritään vain omakustannusvuokra. Yhdistystä sitovat asukasvalinnassa tarpeen lisäksi ARA:n kriteerit tulo- ja varallisuusrajoista.

Vuonna 2004 valmistui myös asumis-oikeusasunto Puijonlaaksoon. Sekin on tarkoitettu yli 65-vuotiaille asukkaille, mutta tulo- tai varallisuusrajoja siellä ei ole. Talossa on 52 asuntoa ja iso kerhohuone, johon asukkaat ovat ideoineet kaikenlaista tekemistä.

– Yhteisöllisyyttä lisäävät myös tutut kiinteistönhuoltajat, jotka auttavat vaikkapa lamppujen vaihdossa. Tuo turvallisuuden tunnetta, kun tietää kenelle soittaa ja tietää saavansa apua, kertoo Luttinen.

Asunnoista noin 130 on palveluasuntoa, jotka ovat toimintakeskuksien yhteydessä Mäntylässä, Pyörössä, Siikaniemenkadulla ja Maljalahdenkadulla. Niissä on kodinhoitajille tilat ja henkilökuntaa tavoitettavissa kello 7–21.

– Palveluasuntoihin muuttamisen ratkaisevin juttu on, että kaupungin vanhuspuolelta on saatu suositus palveluasuntoon muuttamisesta. Joskus nämä voivat olla kiireellisiäkin tapauksia, kun seniori on vaikkapa kaatunut kotona maalla, muttei enää kotiutumisen jälkeen voi asua siellä, kuvailee Luttinen.

Kaikki talot ovat lähellä toimintakeskuksia, joista yhdistys omistaa Mäntylän ja Pyörön toimintakeskukset. Tilat on vuorattu Kuopion kaupungille, joka vastaa palveluiden tuottamisesta.

– Myös toimintakeskuksien tavoitteena on tukea kotona asuvien toimintakykyä sekä toimia senioreiden kohtaamispaikkana, summaa Luttinen.

Kaupallinen yhteistyö

Yhteistyökumppani

Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry

Kullervonkatu 16, 70500 Kuopio
Jaa artikkeli

Tekijät

Heta Jyrälä
Mirka Happonen