Verkostotyö on parhaimmillaan systemaattista ja yhteisöllistä yhteisen agendan edistämistä. Verkoston jäsenet tulevat erilaisista organisaatioista. Avoimuus ja matala hierarkia edistävät uusien ideoiden syntymistä, tehostavat jäsenten toimintaa sekä vähentävät päällekkäistä työtä.

– Verkosto menestyy, kun sillä on selkeä tavoitetila, jäsenistö on roolitettu ja jollakin on selkeä vetovastuu, listaa koordinaattori Veera Virta Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallinen innovaatioekosysteemi HYTKIstä.

Käytännössä verkostot koostuvat erilaisista organisaatioista, joilla on yhteinen agenda jonkin asian kehittämiseen. Moniääniset toimijat hyödyntävät jäsentensä tietoja ja taitoja sekä pyrkivät jalkauttamaan toimivia konsepteja. Esimerkiksi HYTKI tekee yhteistyötä muun muassa Kajaanin ammattikorkeakoulun ja sitä kautta tutkimus ja koulutuskeskus CEMIS:in kanssa.

– Verkostotyössä opitaan toisilta ja viedään parhaita käytäntöjä oman alueen tai verkoston kehittämiseen. Kun yksi keksii hyvän toimintatavan tai vaikkapa miten monimutkainen hakemus tehdään, hän voi vinkata siitä muillekin, kuvailee johtaja Marko Jäntti CEMIS:iltä.

Jäntti jatkaa, että virtuaalitapaamisten aikakaudella on helppoa yhdistää eri alueiden asiantuntijoita yhteisen asian äärelle. Livetapaamiset kuitenkin lisäävät luottamusta ihmisten välillä, ja se puolestaan auttaa verkostoa puhaltamaan yhteen hiileen.

– Verkostotyön haasteena ovat aina resurssit, mutta ihmiset sitoutuvat yhteiseen agendaan luottamusta rakentamalla. Livetapaamisten parhaita puolia on ihmisiin tutustuminen sekä esimerkiksi erilaiset yritysvierailut eri puolilla Suomea, kertovat Virta ja Jäntti.