Ihminen kaiken keskiössä

Teksti Oodia/Heta Jyrälä | Kuvat Oodia/Mirka Happonen | Kaupallinen yhteistyö

Pohjois-Savo on maakunta, jossa halutaan panostaa ihmisen ja elinkeinoelämän hyvinvointiin.

Pohjois-Savossa on draivia: täällä kehitetään kansainvälisesti huikeita innovaatioita, yritykset yhteen liittäviä ekosysteemejä sekä kätellään globaalia maailmaa suurten kansainvälisten yritysten toimesta. Kolikon toisella puolella on leppoisa elämäntyyli, josta saa helposti rakennetuksi vaihtoehdon ruuhka-Suomelle.

– Savosta on moneksi. Pohjois-Savon keskuskaupunki on sivistyksen kehto aina alkaen Minna Canthista ja J. V. Snellmanista ja tullen moderniin terveysteknologiaan sekä teollisuuteen. Samalla Järvi-Suomen alueen luonto viehättää monia, pohtii maakuntajohtaja Marko Korhonen.

Puitteet alkavat olla kunnossa, mutta ihmisissä on vielä tekemistä. Pohjois-Savo on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksin pahnanpohjimmaisia. Tilastojen valossa esimerkiksi kuopiolaiset sairastavat keskivertosuomalaisia enemmän, sillä vuoden 2017 tilaston mukaan Kuopio oli yli 50 000 asukkaan kaupunkien vertailuissa sairastavuuden ykkössijalla.

– On jännä kontrasti, että Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus on jopa maailman mittakaavassa laaja-alaisin hyvinvointiyliopisto. Vaikka sairastamisen osasyy voikin olla itäsuomalaisissa geeneissä, pahnanpohjimmaisuus ei ole luonnonlaki. Asiaan voidaan vaikuttaa, vakuuttaa Korhonen.

Silmälasipäinen henkilö nojaa ikkunankarmiin
Visiomme on, että Pohjois-Savo on halutuin elämisen ympäristö, sanoo Marko Korhonen.

 

Korhonen kertoo, että asiaan on havahduttu ja vireillä on konkreettisia satsauksia. Hän mainitsee esimerkkinä Hyvällä mielellä – Pohjois-Savo -ohjelman, jossa Euroopan unionin rahoituksella panostetaan pohjoissavolaisten hyvinvointiin.

– Kyseessä on kehittämispolku, jonka tavoitteena on mielenterveysongelmien vähentäminen. Mielenterveysasiat koskettavat koko väestöä aina lapsista nuoriin ja työ-
ikäisiin, kuvailee Korhonen.

Sairastavuus vaikuttaa myös suoraan alueen kilpailukykyyn. Korhosen mukaan hyvinvoinnin puutokset eivät ole iäkkäämmän väestön yksinoikeus, vaan ne näkyvät työpoissaoloina ja ennenaikaisena eläköitymisenä sekä opiskeluiden viivästymisenä, mikä johtaa työuran aloittamisen lykkääntymiseen. Siksi ohjelma tähtää mielenterveyden edistämisen kautta työikäisen väestön työurien pidentämiseen, työvoiman suorituskyvyn ja työllisyyden paranemiseen sekä alueen elinvoiman, vetovoiman ja aluetalouden kehittämiseen.

– Mielenterveysongelmat ja muu sairastaminen voivat olla myös henkilökohtaisen elämän katastrofi. Hyvinvoinnin edistämisellä vaikutetaan positiivisesti myös muihin kansanterveyden haasteisiin, sanoo Korhonen.

Korhonen linjaa, että vetovoimainen Pohjois-Savo syntyy tasapainosta. Siksi maakunta haluaa tarjota laadukklaan ja turvallisen arjen. Hyvässä arjessa terveys, talous ja työelämä löytävät paikkansa. Tähän on panostettu useissa kunnissa satsaamalla konkreettisesti sosiaalisen elämän ja yksilöiden hyvinvointiin.

– Arkipäiväisistä asioista kaikki lähtee. Myös loskaisena, pimeänä maanantaina asiat ovat yleensä hyvin, kun bussit lähtevät ajallaan, lapsilla on turvallinen hoitopaikka tai koulu, koko perhe pääsee harrastuksiin ja kaikilla on työtä ja toimeentuloa, kuvailee Korhonen.

– Visiomme on, että Pohjois-Savo on halutuin elämisen ympäristö, sanoo Korhonen.

Hyvän elämän mahdollistavaan maakuntaan liittyvät myös kulttuurilliset tekijät. Vaikka yhteiskunnan tuleekin luoda sellaiset olosuhteet, jossa arki rullaa, Korhonen muistuttaa, että kaikki kiertyy ihmisiin. Ihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita.

– Voimmehan tehdä vaikka millaisia yritysekosysteemejä, mutta ihminen on kaiken keskiössä. Kun pohjoissavolainen voi hyvin, voi myös yritysmaailma hyvin. Ihmiset ovat kaikkein tärkeintä, summaa Korhonen.

Pohjois-Savon Liitto
Sepänkatu 1
70101 Kuopio
Puh. 017 550 1400
www.pohjois-savo.fi