Maastopyöräily on kasvattanut huimasti suosiotaan 2000-luvun aikana. Kalifornian vuoristoalueilta lähtöisin oleva urheilumuoto on kehittynyt koko perheen harrastukseksi, jossa riittää haasteita kaikenikäisille ja -tasoisille polkijoille. Suomen monipuolinen luonto ja laajat jokamiehenoikeudet antavat erinomaiset lähtökohdat lajin aloittamiselle.
Maastopyöräilyä harrastavan Tapio Pulkkisen ensimmäiset kokemukset lajista ovat vuosikymmenten takaa. Länsi-Uudeltamaalta Nummelasta kotoisin oleva Pulkkinen pyöräili paikallisilla metsäpoluilla marketista ostetulla fillarillaan. Vaikka harrastus jäi myöhemmin tauolle, kiinnostus lajia kohtaan säilyi.
– Palasin maastopyöräilyn pariin 2000-luvun alussa triathlonharrastuksen kautta. Vihdin harjumaastoissa oli hyvä treenata kisoja varten, Pulkkinen muistelee.
Oheislajina alkanut harrastus tempaisi lopulta mukaansa. Innostuksen kasvaessa Pulkkinen hommasi täysjousitetun Giant-pyörän ja osallistui ensimmäisiin MTB-kilpailuihinsa. Vuosien kuluessa ajo- ja kilpailukokemusta on kertynyt ympäri Suomen, ja tutuiksi ovat tulleet niin Länsi-Lapin tunturit kuin Fiskarsin maalaismaisematkin.
Nykyisin Kuopiossa asuva Pulkkinen kehuu Pohjois-Savon maastopyöräilymahdollisuuksia. Pinnanmuodoiltaan vaihteleva maakunta tarjoaa monipuolisen reittikattauksen aina Suonenjoen harjuilta Tahkon mäkisiin lehtometsämaastoihin.
– Kotona Kuopiossa pyöräilen esimerkiksi Puijolla ja Neulaniemessä, ja Tahkollakin käyn vähintään muutaman kerran kesässä. Alueelta löytyy mukavasti erilaisia reittejä, Pulkkinen kertoo.
Suosikkireitti on klassikko. Tahkovuoren ympäri kiertävä 25 kilometrin etappi on tunnettu monipuolisuudestaan. Teknisesti vaativien ylä- ja alamäkiosuuksien vastapainoksi pääsee rullailemaan myös tasaisilla osuuksilla. Ja vaikka loppunousu pistäisi tiukille, huipulla odottaa palkinto, Tahkovuoren laelta avautuva maisema kohti kaunista Syväriä.
– Koronatilanteen salliessa aion jälleen osallistua Tahko MTB:hen. Tarkoituksena on siirtyä 85 kilometrin sarjasta 120 kilometrin sarjaan, Pulkkinen naurahtaa.
– Tapahtuma on kehittynyt kovasti vuosien kuluessa. Kun turvallisuuteen on panostettu, sopii se entistä enemmän myös aloitteleville pyöräilijöille.
Miten maastopyöräilyssä sitten pääsee alkuun? Pelkästään eri pyörävaihtoehtojen runsaus voi pistää aloittelijan pään pyörälle. Perinteisten markettipyörien lisäksi tarjolla on kymmeniä eri vaihtoehtoja aina fatbikeista täysjousitettuihin erikoismalleihin.
Pulkkisen mukaan maltti on valttia myös pyöräkaupoilla. Hätiköidyn ostopäätöksen sijaan kannattaa pohtia, millaiseen käyttöön pyörä tulee ja onko se geometrialtaan itselle sopiva. Vuokraustoiminta ja liikkeiden sekä maahantuojien demotapahtumat tarjoavat mahdollisuuksia eri vaihtoehtojen vertailuun.
Kun omia tarpeita vastaava malli löytyy, voi huoletta ruveta suunnittelemaan tulevia pyöräilyretkiä.
– Reittiin kannattaa perehtyä etukäteen, jottei paikan päällä tule yllätyksiä. Osa paikoista voi kivineen ja juurakkoineen olla haastavia myös kokeneille pyöräilijöille, Pulkkinen muistuttaa.
Alueiden maastonmuotoja voi tutkailla esimerkiksi Metsähallituksen ylläpitämästä Retkikartta-sovelluksesta. Sopivan kohteen löydyttyä on aika pakata reppu ja lähteä seikkailemaan. Mikäli kynnys tuntuu kuitenkin liian korkealta, voi lajin saloihin tutustua myös kursseilla ja erilaisissa ryhmissä.
– Kuopionkin alueella toimii useita maastopyöräilyryhmiä, jotka järjestävät yhteislenkkejä vaihtelevissa maastoissa. Niistä aloittelija saa hyviä vinkkejä ja kannustusta, Pulkkinen innostaa.
Vapaa-ajallaan Pulkkinen on aktiivinen pyöräilykulttuurin edistäjä. Hän toimii vuonna 2019 perustetussa Kuopion polkijat ry:ssä, jonka tarkoituksena on parantaa pyöräliikenteen edellytyksiä Kuopion seudulla. Pyörämatkailun edistäminen on yksi yhdistyksen toiminnan tavoitteista.
– Pyöräilyn suosion kasvaessa pyörämatkailu omaa runsaasti potentiaalia. Ja jos maastopyöräilyä mietitään, voisi tulevaisuuden visiona olla yhtenäinen reitti esimerkiksi Tahkon, Kuopion ja Suonenjoen välillä, Pulkkinen arvioi.