Takaisin sivun yläreunaan

Vetovoimainen ja kasvava Kuopio

Teksti Oodia/Marlene Sanoukian | Kuvat Shutterstock, Oodia/Heidi Lappalainen

Kuopio on viihtyisä kaupunki, jonka monipuolinen asunto-rakentaminen vastaa hyvin erilaisiin asumisen tarpeisiin.

Kuopion vahvuuksia ovat laadukkaat palvelut, huippuosaaminen, vahva ja uudistuva elinkeinorakenne sekä luonnonläheisyys. Kuopio ei olekaan syyttä sijoittunut toiseksi kaupunkien alueellista vetovoimaa marras-joulukuussa 2020 selvittäneessä Tutkimus ja maine -yhtiö T-Media Oy:n Vetovoima & vaikutus -tutkimuksessa, jossa verrattavina oli asukasluvultaan Suomen kymmenen suurinta kaupunkia.

Kuopiolaiset arvostivat etenkin kaupungin viihtyisää ja turvallista ympäristöä, sijaintia, toimivia liikenneyhteyksiä sekä paikallista yhteisöä. Potentiaalisilta asukkailta Kuopio sai parhaat arviot ympäristöstä ja yhteisöstä, ja sen sijainti nähtiin hyvänä.

Asuinympäristöä kehitetään koko ajan. Viime vuonna kaupunkiin valmistui yli 1 300 asuntoa, ja vuosittaisena tavoitteena on mahdollistaa vähintään 1 200 asunnon valmistuminen.

– Savilahdessa on parhaillaan käynnissä Vanhan varikon alueen asemakaavatyö. Sen kautta alueesta muodostuu uusi alue noin 1 800 asukkaalle, ja näitä asuntoja päästään rakentamaan arviolta vuoden 2022 lopulla. Koko alueen sydämenä tulee olemaan lähipalvelukeskus, johon sijoittuu julkisia palveluja, kuten alakoulu ja päiväkoti. Aivan alueen viereen rakennetaan pian myös uusi liikunta- ja tapahtumakeskus. Asuntojen lisäksi Vanhan varikon alueelle rakennetaan palvelu-, yritys- ja toimistotiloja, Kuopion asuntotoimenjohtaja Katri Hiltunen kuvailee.

Keskustassa on käynnissä erikokoisten korttelien ja tonttien rakennushankkeita, ja vuosittain keskustaan tehdään useita kaavamuutoksia. Kuopion Portin alueen viimeinen vaihe valmistuu vuoden 2022 keväällä. Asuntorakentaminen etenee myös vuosittain Maljalahdessa, josta se jatkuu Itkonniemelle vuosikymmenen loppupuoliskolla.

Mölymäen asuntorakentaminen käynnistyi viime vuonna, ja tällä alueella rakentaminen jatkuu myös tulevina vuosina. Tänä vuonna käynnistyvät molempien Hatsalan Kotikatu365-alueen sekä Puijonkuppeen alueen asuntorakentaminen lähellä keskustaa.

Kelloniemen alueen osayleiskaavasta saadaan kevään aikana ensimmäiset luonnokset. Hiltusen mukaan tällä hetkellä vahvana ajatuksena on, että sinne suunnitellaan lisää yritystontteja asumisen rinnalla.

Hiltulanlahden kolmannen alueen rakentaminen alkaa vuonna 2023, ja siellä riittää omakoti- ja rivitalotontteja arviolta kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeisestä omakotirakentamisesta ei ole vielä linjauksia, mutta asiaa mietitään vielä kuluvan vuoden aikana.

Kuopion tonttipäällikön Jarkko Meriläisen mukaan omakotitalojen tuotanto painottuu keskeisillä kaupunkialueilla Hiltulanlahteen, jonne on tulossa sekä omakotitalo- että rivitalotontteja asemakaavoitettavalle uudelle Hiltulanlahti 3 -alueelle. Tällä hetkellä tontteja luovutetaan Hiltulanlahden kakkosalueella, jolla tontteja riittää vuonna 2022 käynnistyvään rakentamiseen.

Saaristokaupungissa on 13 omakotitalotonttia, ja kuntaliitos-alueella niitä on hyvillä rantatonteilla. Kerrostalotontteja on parhaillaan Saaristokaupungin Keilanrinteessä, Lehtoniemen Kuikkalampi-nimisellä asemakaava-alueella sekä uudella Lehtorinteen asemakaava-alueella, jolle rakennetaan kerros- ja rivitaloja 2020-luvulla. Saaristokaupungin Pirttiin puolestaan on rakennettu äskettäin asumisoikeusasuntoja.

Keskustaan muuttavat etenkin pientaloistaan luopuvat ikääntyvät ihmiset sekä nuoret. Myös asumisoikeusasunnot ovat Hiltusen mukaan hyvä asumisen muoto silloin, kun omasta asunnosta tai talosta ei saa riittävän hyvää hintaa uuden asunnon ostamista ajatellen tai omistusasumiseen ei haluta sijoittaa niin paljon. Rivitalokohteista puolestaan tekevät nyt kauppansa perheasunnot. Opiskelijoille valmistuu tänä vuonna asuntoja kahden talon verran Puijonlaaksoon ja ensi vuonna yhden talon verran keskustaan.

Omakotitalotontteja on Kuopiossa tällä hetkellä tarjolla etenkin Hiltulanlahdessa, kertoo Kuopion tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen.

Kuopion seutu on päässyt muiden suurten kaupunkien tavoin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä koskevaan, valtion kanssa tehtävään MAL-sopimusmenettelyyn. Kuopion seutuna käsitellään Kuopion, Lapinlahden, Leppävirran, Siilinjärven, Suonenjoen ja Tuusniemen muodostamaa toiminnallista aluetta. Sopimus ulottuu vuoteen 2031 saakka, ja sen ensimmäinen sopimuskausi kattaa vuodet 2021–2023. Kaupunkiseutusuunnitelma valmistuu vuoden 2022 alussa.

– Neuvottelut ovat vielä kesken, mutta asumisen osalta päätavoitteina ovat kohtuuhintaisen valtion tuetun asuntotuotannon lisääminen ja asunnottomuuden vähentäminen ja poistaminen. Kun Savilahden ja muidenkin alueiden rakentaminen käynnistyy, tilanne parantuu ja uusille vuokrakohteille saadaan lisää uusia tontteja. Kehittämisen kohteina ovat myös lähiöiden ja ikäihmisten asumisen kehittäminen, jotka tosin ovat olleet vauhdissa jo muutenkin, Hiltunen kertoo.

Asumiseen vaikuttaa myös Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastoviisas Kuopio – Hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

– Haluamme viestiä asukkaille, rakentajille ja peruskorjaajille, että ohjelmaa tulisi huomioida entistä enemmän niin, että saamme Kuopiota kohti hiilineutraaliutta, Hiltunen painottaa.

Hiltusen mukaan viime vuoden lupamäärät ennakoivat sitä, että rakentamisen taso jatkuu Kuopiossa hyvänä. Vireillä on myös uusia kaava-alueita. Se, pysyykö kysyntä jatkuvasti hyvänä, määrittää sen, miten uudet hankkeet lähtevät liikkeelle.

– Asumisen tilanne on Kuopiossa hyvä, ja sen ympärillä on mukava tehdä töitä, Hiltunen iloitsee.

Lähde: kuopio.fi

Jaa artikkeli

Tekijät

Marlene Sanoukian
Heidi Lappalainen