Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuessa vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy vuoden 2023 alusta alkaen kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen henkilöstö, tilat ja sopimukset. Kuntien vastuulla säilyy asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertainen palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtajan Marko Korhosen mukaan hyvinvointialueen perustamisen alkuvaiheessa ensisijaisena tavoitteena on se, että lakisääteiset palvelut järjestetään entiseen malliin myös vuodenvaihteen jälkeen.
– Alussa kyse on hyvin pitkälti hallinnollisesta muutoksesta. Toivomme, että kuntalaisille on muutoksesta mahdollisimman vähän haittaa palveluiden arkipäivän näkyvyydessä, Korhonen kertoo.
Jatkossa hyvinvointiin vaikutetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella Korhosen mukaan laajalla rintamalla. Perustason palveluita ja perus- ja erikoissairaanhoidon integraatiota on tarkoitus vahvistaa niin, että myös perustasolla on saatavilla erikoislääkäripalveluita. Koska Pohjois-Savo on yliopistollinen hyvinvointialue ja yksi Suomen viidestä yhteistyöalueesta, jolla on korkeatasoista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, myös niitä on tarkoitus vahvistaa.
Toimintamalli ottaa huomioon ihmisten tarpeet
Hyvinvointialueella voidaan vaikuttaa aiempaa laajemmin ja tasa-arvoisemmin ennalta ehkäisevään työhön. Aluetta myös rakennetaan tulevaisuuden nuorten näkökulmasta, joten digitaalisilla palveluilla on iso merkitys. Se puolestaan mahdollistaa niiden läsnä olevan kohtaamisen, jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita.
– Yleisesti ottaen toimintamalli muuttuu ja syntyy niin sanottuja sotekeskuksia, joissa palvelut löytyvät saman katon alta. Esimerkiksi ikäihmisten pompottamisen luukulta toiselle pitäisi loppua. Lähtökohtana on moniammatillinen toimintakulttuuri. Ihmisten tarpeet pyritään ottamaan paremmin huomioon ja pirstaleinen palvelujärjestelmä nivomaan yhteen, Korhonen kuvailee.
Tärkeimpinä strategisina painopisteinä Pohjois-Savon hyvinvointialueella ovat mielen hyvinvointi ja riippuvuuksien ehkäisy, tapaturmien ja väkivallan estäminen, vanhemmuuden ja osallisuuden edistäminen sekä raskaampien palveluiden käytön vähentäminen.
Hyvinvointia voi edistää monella tasolla
Korhosen mukaan kaikissa palveluissa on kyse ihmisten tekemästä työstä toisille ihmisille.
– Meillä on erittäin hyvä tilanne, sillä meillä on äärimmäisen upea henkilökunta. Hyvä palvelukulttuuri poikii hyvää, ja sitä kautta hoitosuoritteet ovat parempia. Hyvällä yhteishengen luomisella on iso merkitys tälle yhteiskunnalle. Minun vaivoinani on resurssien riittävyys; ilman resursseja ja rahaa ei homma pelitä, Korhonen tähdentää.
Yhteistyö on Korhosen mielestä tärkeää myös hyvinvointialueiden välillä. Pohjois-Savo on vastuussa Itä-Suomen yhteistyöalueesta yliopistollisena hyvinvointialueena, ja yhteistyötä tehdään myös Kuo-
pion, Joensuun, Mikkelin ja Savonlinnan sekä entisten yliopistosairaalamaakuntien välillä.
Korhosen mukaan hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi kunnan viihtyvyys ja elinympäristö, vesistön puhtaus, asuminen ja vapaa-aika ja se, miten kunta mahdollistaa omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen.
– Kunnan elinvoima synnyttää monesti positiivisia kierteitä. Yhteiskunta voi tarjota sellaiset rakenteet ja kannustimet, jotka kannustavat ihmisiä pitämään huolta itsestään, kun he siihen kykenevät, Korhonen kiteyttää.