Asumisoikeusasunto mukautuu elämään: “Tämä on riittävän oma”

Teksti Oodia/Heta Jyrälä | Kuvat Oodia/Roosa Palokangas

Asumisoikeusasunto yhdistelee monin tavoin vuokra- ja omistusasumisen parhaita puolia, mutta se on silti suurelle yleisölle yhä hieman vieraampi asumisen muoto.

Tilastokeskuksen Asunnot ja asuinolot 2019 -tutkimuksen mukaan vuonna 2019 vuokralla asui 49 prosenttia yksinasuvista suomalaisista. Määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa viidellä prosenttiyksiköllä. Kaikkiaan vuokralla asuu noin 34 prosenttia suomalaisista. Kuopiolainen Mari Hamara kuuluu asumismuodoltaan tilastojen vähemmistöön, sillä hän elää asumisoikeusasunnossa.

– Aso-asuminen sopii nykyiseen elämäntilanteeseeni hyvin. Kuukausittaiset asumiskuluni ovat sen verran pienemmät, että edellisen asuntoni vuokrasummalla maksan nykyisen asunnon käyttövastikkeen, pientä summaa asuntolainaa takaisin ja loput rahoista saan säästettyä, kuvailee Hamara.

Juuri säästöjen kerryttäminen motivoi Hamaraa tutkailemaan asuntomarkkinoita vähän uudelta kantilta. Alun perin Hamaran haaveena oli perinteinen omistusasunto, mutta säästöjen ja vakuuksien puuttuminen sai hänet lykkäämään ajatusta myöhemmäksi. Sitten vastaan tuli asumisoikeusasuminen, joka alkoi heti tuntua omalta.

– Näin saan paremmin säästettyä tulevaisuuden haaveisiin tai siihen jos haluan jatkossa ostaa asunnon tai mökin maalta, kertoo Hamara.

Kun ajatus uudesta asunnosta tuli, prosessi nytkähti liikkeelle nopeasti. Viime vuoden alussa Hamara naputteli Kuopion ja Siilinjärven asuntotoimiin asumisoikeushakemusta saadakseen järjestysnumeron, jonka perusteella asumisoikeus määräytyy.

– Numeron saamisen jälkeen ilmoittauduin aso-asuntojen omistajayhtiöille, valitsin kiinnostavia asuntoja ja jäin odottamaan sopivan asunnon vapautumista, Hamara kuvailee.

Aso-asuminen sopii Mari Hamaran elämäntilanteeseen parhaiten, sillä asumismuoto on taloudellisesti turvallinen vaihtoehto, ja kodista saa pienillä pintamateriaalimuutoksilla oman näköisen.

 

Ensimmäiseksi Hamaralle ehdotettiin passelia asuntoa Vuorelasta, mutta se meni sivu suun pienemmän järjestysnumeron henkilölle. Myös toinen asuntoehdokas meni jonossa edellä olevalle. Helmikuussa tarjolle tuli Särkilahdessa sijaitseva saunallinen kaksio, johon Hamara ihastui heti ensinäkemältä. Hän oli kuitenkin jälleen vasta kolmantena jonossa kyseiseen asuntoon.

– Kävi kuitenkin tuuri, sillä kaksi jonossa edellä olevaa eivät olleet tästä kiinnostuneita. Ehdotettua aso-asuntoa ei siis ole pakko ottaa vastaan, vaan voi jäädä jonottelemaan itselleen paremmin sopivaa kohdetta, Hamara valottaa prosessia.

Asumisoikeusasunnot ovat teoriassa aina muuttovalmiita, mutta niitä myös saa pintaremontoida mieluisaksi. Monilla toimijoilla on käytössään tietty väripaletti, josta valitsemalla saa maksutta maalit ja välineet. Lisäksi asuntoja päivitetään omistajayhtiön puolesta tietyin aikavälein. Myös Hamaralle tuleva kaksio oli yli 20 vuotta vanha kohde, joten hän sai valita siihen uuden lattian ennen muuttoa.

– Kävin käytännössä kirjoittamassa samalla kertaa sopimukset ja valitsemassa itselleni uuden lattian, naurahtaa Hamara.

Muovimaton lisäksi asunnosta saivat lähteä helmiäiskukalliset tapetit sekä tummat pinnat. Tilalle Hamara valitsi raikasta valkoista ja korostevärinä harmaata maalia luomaan omannäköistä ilmettä. Nyt asunto kukkaviidakoineen kuvastaa asukastaan.

– Olen kyllä ollut tyytyväinen. Asunto tuntuu omalta, alue on ihana ja täältä pääsee tarvittaessa kaikkialle nopeasti, hymyilee Hamara.

Asumisoikeusasunto sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin, sillä siitä pääsee koska tahansa muuttamaan yleensä kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Se tekee aso-asumisesta joustavaa, sillä asunto ei Hamaran mukaan voi jäädä käteen. Asumisoikeusmaksut myös määräytyvät indeksin mukaan, joten ne ovat aina oikealla tasolla. Toisaalta asumisoikeusasunto voi olla myös loppuelämän koti, sillä sen voi jättää myös perinnöksi.