Kuluvan vuoden syyskuussa julkaistun kyselyn mukaan lähes puolet yrityksistä pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä tärkeänä tai erittäin tärkeänä keinona osaavan työvoiman turvaamiseksi. Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista puolestaan kaipaa hallitukselta toimia, joilla Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistymistä parannetaan.
Tiedot käyvät ilmi kauppakamareiden jäsenyrityksille tehdystä kyselystä, johon vastasi lähes 1 300 yritystä ympäri Suomen.
Yritysten toiveet ovat linjassa maan hallituksen tavoitteiden kanssa. Huhtikuun kehysriihessä hallitus asetti tavoitteekseen kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä. Pyrkimyksenä on saada 10 000 työ- tai koulutusperäistä maahanmuuttajaa lisää Suomeen vuosittain.
Tavoitteen onnistuminen edellyttää kuitenkin työlupaprosessien nopeuttamista ja resursseja maahanmuuttajien integraatioon. Varsinkin kielitaidon merkitys nousee esille, kun puhutaan maahanmuuttajien juurtumisesta yhteiskuntaan.
– Vaikka monissa asiantuntijatehtävissä työkieli voi olla englanti, on valtakielen oppimisella oleellinen merkitys kotoutumisessa. Kielen oppiminen lisää osallisuutta yhteiskuntaan ja edistää työllistymistä, tietää kouluttaja Virpi Moilanen Itä-Suomen yliopistosta.
Itä-Suomen yliopisto sekä Savonia- ja Karelia-ammattikorkeakoulut ovat yhdistäneet voimansa edistääkseen koulutusperäistä maahanmuuttoa ja korkeasti koulutettujen kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Itä-Suomen alueella.
Oppilaitosten yhteistyöstä syntyi MOKOMA-hanke, jonka aikana kehitetään kansainvälisten osaajien työllistymistä edistävä, monipaikkainen KAVA-kielikoulutus, joka antaa valmiuksia työskennellä asiantuntijatehtävissä Suomessa.
Hanke tulee tarpeeseen, sillä suomalaisten ja ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisessä on suuri ero niin Itä-Suomessa kuin koko valtakunnan tasolla. Erityisesti Euroopan ulkopuolelta saapuneiden korkeakoulututkinto-opiskelijoiden on ollut haastavaa löytää ja pitää työpaikka Suomessa.
Samalla pula osaavasta työvoimasta uhkaa jo Suomen kasvumahdollisuuksia. Puhutaan niin sanotusta kohtaanto-ongelmasta, eli työnantajat ja työnhakijat eivät kohtaa toisiaan.
– Onko Suomella varaa menettää koulutetut maahanmuuttajansa? Ammatillisen pätevyytensä lisäksi he tuovat kulttuurillista osaamista yritysten tarpeisiin, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kaja Rahkema Savonia-ammattikorkeakoulusta.
Monimuotoisuuden edistäminen on tutkitusti kannattavaa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan työyhteisön monimuotoisuus lisää yritysten tuottavuutta ja innovointia.
‒ Monimuotoisuuden hyödyt työelämässä korostuvat entisestään tulevaisuudessa. Maahanmuuttajan palkkaaminen voi tuoda yllättäviäkin hyötyjä yritykselle, sanoo hankkeen projektipäällikkö Kirsi Autio Karelia-ammattikorkeakoulusta.
Huhtikuussa käynnistyi pilottikoulutus puolen vuoden KAVA-koulutuksesta, jonka tavoitteena on edistää korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä koulutustaan vastaaviin tehtäviin Itä-Suomessa. Autio kertoo, että koulutus vahvistaa osallistujien työllisyyttä kolmen osa-alueen näkökulmasta.
– Puolet koulutuksesta on asiantuntijatyön edellyttämää suomen kielen opiskelua, minkä lisäksi laajennamme osallistujien asiantuntijaverkostoa Suomessa ja tarjoamme välineitä työelämätaitojen kehittämiseen, Autio kertoo.
– Koulutusta kehitetään yhteistyössä työelämätoimijoiden kanssa vastaamaan asiantuntijatehtävien työelämälähtöisiä osaamisvaatimuksia.
Tulokset ovat olleet lupaavia. Rahkeman ja Moilasen mukaan osallistujien kielitaito on parantunut sekä suullisesti että kirjallisesti ja pari henkilöä on jo työllistynyt koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
– Hankkeella on rohkaisijan rooli. Rohkaisemme käyttämään kielitaitoa sekä luomaan kontakteja yrityksiin. Oma aktiivisuus on tärkein tekijä työpaikan etsimisessä.
Haku KAVA-koulutukseen 10.1.–30.6.2022
Hakuaika: 1.10.–15.11.2021
Ilmoittaudu koulutukseen täyttämällä hakulomake.
Avaa lomake linkistä: www.tinyurl.com/kava2022