Takaisin sivun yläreunaan

Osaajakortilla täsmäosaamista

Teksti Oodia/Heta Jyrälä | Kuvat Ursula Arsiola | Kaupallinen yhteistyö

Työelämä muuttuu jatkuvasti, joten jatkuvalla oppimisella mahdollisestaan osaamisen kehittäminen ja uudistaminen työuran eri vaiheissa.

Teknologiateollisuus ry teetti vuonna 2021 osaajatarveselvityksen, jonka mukaan alalle tarvitaan 130 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Osaajista noin 60 prosentilta edellytetään korkeakoulutusta ja 40 prosentilta ammattitutkintoa. Selvityksen mukaan rekrytoinnin tarve kasvaa puolittain eläköitymisten ja puolittain yritysten kasvun vuoksi.

– Itä-Suomen teknologiteollisuudelle on ennen UpTech-hanketta ja hankkeen aikana tehty useita osaamistarveselvityksiä, joiden perusteella voimme vastata Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yritysten rekrytointitarpeisiin, kertoo lehtori ja projektipäällikkö Anssi Suhonen UpTech Itä-Suomi -hankkeesta.

Osaamistarveselvitysten mukaan laadittiin kuusi erilaista osaajakorttia. Osaajakortit ovat valmiiksi suunniteltuja opintokokonaisuuksia, joiden monipuolinen sisältö on koottu Savonia-ammattikorkeakoulun, Karelia-ammattikorkeakoulun sekä Itä-Suomen yliopiston tarjonnasta. Mikäli jotain opintojaksoa ei vielä tarjonnassa ole ollut, on sellaisia myös hankkeen puitteissa suunniteltu ja pilotoitu.

Kuvassa neljä opiskelijaa on kokoontunut keltaisen laitteen eteen.
Teknologiateollisuudessa on huutava pula robotiikan osaajista. Insinööriopiskelijat opettelemassa robotin ohjelmointia. Savoniassa kuka tahansa voi opiskella ohjelmistorobotiikkaa avoimen AMK:n kautta.

 

– Suurin osa kursseista on non-stop-toteutuksia, joihin voi ilmoittautua koska vain. Ne toteutetaan avoimen ammattikorkean tai yliopiston kautta, ja opinnot ovat kaikille avoimia, vinkkaa TKI-asiantuntija Pasi Heiskanen Savonialta.

Osaajakorteilla pyritään vastaamaan työelämän aitoon tarpeeseen nyt ja tulevaisuudessa. Yritykset tarvitsevat uutta osaamista esimerkiksi kestävään kasvuun, ohjelmointiin ja tekoälyyn, data-analytiikkaan sekä tekniseen myyntiin. Omat kokonaisuutensa on luotu myös johtamiselle ja toiminnan kehittämiselle.

– Opinnot sopivat hyvin tilanteeseen, jossa työtehtävät ovat esimerkiksi muuttuneet tai uralla halutaan edetä muuten vain. Jos työntekijä hakeutuu myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi, voidaan avoimen kautta suoritetut opinnot hyväksilukea osaksi tutkintoa, sanoo Heiskanen.

Suhonen jatkaa, että osaamiskortteja ja opintoja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä itäsuomalaisen teknologiateollisuuden kanssa. He ottavat mielellään vastaan ideoita siitä, millaista osaamista kentällä todella tarvitaan, sekä välittävät toiveita eteenpäin koulutussuunnittelijoille.

UpTech Itä-Suomi on kolmivuotinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää itäsuomalaista insinööriosaamista. Hankkeen myötä Kuopiossa on aloittanut jo kaksi ryhmää automaatiotekniikan diplomi-insinööriopiskelijoita. Lisäksi hankkeen kautta järjestetyillä kursseilla on ollut yhteensä yli 300 opiskelijaa.

– Hanke on otettu alueella hyvin vastaan, se on myös saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Siksi haemme projektille myös jatkoa, jotta voimme kehittää alueen insinööriosaamista edelleen, kertovat Heiskanen ja Suhonen.

Kaupallinen yhteistyö

Yhteistyökumppani

Tekniikan osaajia Itä-Suomeen (UpTech Itä-Suomi)

www.uptech-ita-suomi.fi

Koulutuksen tiedot: www.uef.fi/fi/tekniikan-koulutus

Jaa artikkeli

Tekijät

Heta Jyrälä