Hulevesiä, eli sade- ja sulamisvesiä sekä rakennusten perustusten kuivatusvesiä, on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän. Nyt Kuopiossa selvitetään miten paljon ja mitä epäpuhtauksia hulevesissä on.

– Yleisesti suomalaiset hulevedet ovat aika puhtaita, mutta ne voivat paikoitellen sisältää suuriakin pitoisuuksia esimerkiksi ravinteita, mikrobeja, mikromuoveja ja raskasmetalleja, kertoo tutkimusinsinööri Antti Koskenlahti Savonia-ammattikorkeakoululta.

Hulevesien laadun hallinnan ja monitoroinnin kehittäminen -hanketiimi haluaa selvittää, mitä hulevedet sisältävät, sekä kehittää ja pilotoida jatkuvatoimisia monitorointimenetelmiä. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja testataan uusia puhdistusmenetelmiä erityisesti likaisille, esimerkiksi rakennustyömaiden, hulevesille.

– Rakennustyömaiden hulevedet sisältävät tavallista hulevettä enemmän esimerkiksi kiintoaineita ja ravinteita. On tärkeää selvittää hulevesien vesistökuormitus, sillä ne päätyvät lopulta järviin ja lampiin, havainnollistaa Koskenlahti.

Kenttäkohteina verrataan Kuopion satama-alueen Maljapuroa sekä luonnontilaisen Puijon aluetta. Erilaisilla alueilla saadaan testatuiksi, miten kaupunkialueen päästöt vertautuvat luonnontilaiseen alueeseen ja mikä on esimerkiksi liikenteen vaikutus hulevesien pitoisuuksiin.

– Isossa mittakaavassa hankkeessa tehty kehitystyö lisää tietämystä hulevesien sisältämistä epäpuhtauksista ja tavoista, joilla hulevesiä voidaan jatkuvatoimisesti mitata. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä hulevesien hallintaan ja jalkauttaa hankkeessa saatuja tuloksia keskeisille toimijoille, kuten kaupunkisuunnitteluun, kertoo Koskenlahti.

Hankekumppaneista analytiikasta vastaa Itä-Suomen yliopisto ja puhdistusmenetelmät sekä niiden kehittäminen puolestaan ovat BioSO4 Oy:n heiniä. Hanke saa rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.