Takaisin sivun yläreunaan

Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina

Teksti odia/Joona Paakkanen | Kuvat Pexels, Hypo

Suomalaiset nuoret muuttavat omaan kotiin aiempaa nuorempina. Korona-aika näyttää yllättäen jopa nopeuttaneen nuorten itsenäistymistä.

Muutto omaan ensimmäiseen kotiin voi tuntua jännittävältä. Itsenäistymisen myötä saa vapauden tehdä asioita haluamallaan tavalla, mutta samalla eteen tulee myös kokonaan uusia velvollisuuksia, kuten vuokranmaksusta ja asunnon ylläpidosta huolehtiminen.

Tilastojen mukaan suomalaisnuoret muuttavat omilleen varhain. Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon marraskuussa 2021 julkaiseman asuntomarkkinakatsauksen mukaan suomalaiset nuoret asuvat itsenäisesti nuorempina kuin koskaan aiemmin.

Tilaistoista ilmenee, että 20‒29-vuotiaista nuorista alle 15 prosenttia asui vanhempiensa luona. Vielä 1990-luvun alussa kotona asuvien osuus oli noin 30 prosenttia.
Mistä ilmiö sitten johtuu? Hypon ekonomisti Juho Keskisen mukaan korona-aika näyttää hieman yllättäen jopa vauhdittaneen nuorten itsenäistymistä.

‒ Koronan myötä kilpailu yliopistokaupunkien vuokra-asunnoista hiipui palvelualojen vaikeuksien vuoksi. Samanaikaisesti matala korkotaso ja koronakriisin kuluttamista rajoittava luonne ohjasivat euroja omistusasumiseen, mikä hillitsi osaltaan vuokrakotien kysyntää yleisellä tasolla, Keskinen kertoo.

Kasvukeskuksiin on viime vuosina valmistunut poikkeuksellisen paljon uusia asuntoja, ja niiden keskikoko on laskenut. Keskisen mukaan opiskelijat hakevat nykyisin etenkin yksiöitä soluasuntojen sijaan, mikä on heijastunut myös rakentamiseen.

‒ Myös Kuopiossa rakennettavien uusien asuntojen keskikoko on laskenut merkittävästi kuluneiden kahden vuoden aikana. Monet opiskelijat hakevat
yksiöitä, ja siihen vastataan rakentamalla niitä lisää, Keskinen sanoo.

Hypon ekonomisti Juho Keskisen mukaan korona-aika näyttää hieman yllättäen jopa vauhdittaneen nuorten itsenäistymistä.

Nuorten itsenäistymistä voidaan tukea monin tavoin

Suomalaisnuoret muuttavat omilleen varhain myös muihin Euroopan maihin verrattuna. Siinä missä alle kolmannes 20‒24-vuotiaista suomalaisnuorista asuu vanhempiansa luona, muissa EU-alueen maissa vain yksi neljästä 20‒24-vuotiaasta asuu itsenäisesti.

Kulttuurillisten tekijöiden lisäksi eri maiden välisiä eroja selittävät muun muassa opiskelu- ja työllisyystilanteet sekä rakentamis- ja kaavoituspolitiikka.

‒ Nuorten itsenäistymistä voidaan tukea riittävän rakentamisen edellytysten turvaamisella ja sujuvalla kaavoituspolitiikalla, jolloin asuntojen hintanousu voisi pysyä maltillisempana suosituilla kaupunkialueilla, Keskinen arvioi.

Nuoria kannustetaan ensiasunnon hankintaan myös ASP-järjestelmän valtiontakauksen ja korkotuen avulla. Keskisen mukaan ASP-lainan enimmäisrajoja on hyvä tarkastella hintojen noustessa, mutta se ei kuitenkaan yksin ratkaise perusongelmaa korkeista asuntohinnoista.

‒ Kun kompaktien kaupunkiasuntojen hinnat nousevat, kertoo se kovasta kysynnästä, johon voidaan vastata vain riittävällä rakentamisella. Opiskelija-asuntosäätöiden toiminta tukee myös tätä tavoitetta, Keskinen lisää.

Kaupungistuminen jatkunut vahvana myös korona-aikana

Siintävätkö haaveissasi punainen tupa ja perunamaa? Koronakriisin iskiessä päälle moni suomalainen toteutti unelmansa maallemuutosta, mikä on näkynyt maan sisäisen muuttoliikkeen tasaantumisena. Vuonna 2020 muuttovoittoisten kuntien määrä kaksinkertaistui ja muuttovoitot jakaantuivat aiempaa tasaisemmin ympäri maata.

Asuntomarkkinoiden mittareilla katsottuna korona-aika ei kuitenkaan ole pysäyttänyt kaupungistumiskehitystä. Asuntojen hinnat ovat nousseet vahvasti etenkin pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Myös rakentaminen on ennätysvilkasta edellä mainitun kasvukolmion alueella.

‒ Korona-aikana on ensimmäistä kertaa tultu tilanteeseen, jossa näille kolmelle kasvualueelle rakennetaan enemmän kuin koko muuhun Suomeen yhteensä, Keskinen kertoo.
Asuntomarkkinoilla omakotitalo- ja rivitaloasumisen suosio on ollut kasvussa koronapandemian aikana.

‒ Isompia asuntoja on nyt haettu etenkin kaupunkien sisältä ja osin myös kehysalueilta. Esimerkiksi omakotitalojen hinnat ovat nousseet eniten suurimmissa kaupungeissa, Keskinen toteaa.

Ikäryhmittäisissä asumismieltymyksissä kaava on yhä melko perinteinen. Ensiasunto on tyypillisesti pienempi ja perheen kasvaessa haetaan tilavampia asuntoja. Ikääntyessä puolestaan palataan pienempiin asuntoihin.

Nuorten asuinvalinnoissa painottuvat työ, läheiset ihmiset sekä palvelu- ja harrastusmahdollisuudet, kun taas vanhemmilla ikäpolvilla korostuvat palveluiden ja sosiaalisten verkostojen lisäksi myös paikallisidentiteetti.

‒ Lastenlasten asuinpaikkakunta on yhä merkittävämmässä roolissa, mikä ilmenee kakkosasuntojen hankkimisena kasvukeskuksista. Väestön ikääntyminen asettaa puolestaan uusia tarpeita palveluasumiselle tulevaisuudessa.

Jaa artikkeli

Tekijät

Joona Paakkanen