Kuopiossa on merkittävää vesiosaamista. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuopion kaupungin solmiman ekosysteemisopimuksen myötä vesiosaamiseen ja sen kehittämiseen panostetaan entisestään. Suuri visio on, että vuonna 2027 Suomen vesiosaamisen terävin kärki löytyy Savilahdesta.

– Vesiosaamisen ekosysteemisopimuksessa on kaksi kärkeä: älykkäät vesihuollon ratkaisut sekä talteenottoprosessit ja nollapäästöteollisuus, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Eero Antikainen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Kuopiolaisen vesiosaamisen juuret voi paikantaa jo 1980-lukuun, jolloin Savilahdessa luotiin uraauurtavaa tutkimusta vesihygienian ja -kemian parissa. Sille pohjalle on sittemmin muodostunut Savonian, Itä-Suomen yliopiston, THL:n, Luken ja GTK:n yhteinen Kuopio Water Cluster, jossa on mukana myös 65 yritysjäsentä.

– Kiinteästi Water Clusteriin liittyy Savonian koordinoima Kuopion kaupungin ekosysteemisopimuksen vesi-painopisteen käynnistämishanke. Sen tavoite on luoda pohjaa isommille hankkeille, Antikainen sanoo.

Visiona on, että Savilahteen muodostuu vuoteen 2030 mennessä reilun 30 000 ihmisen yhdyskunta, joka toimii samalla smart city -esimerkkikohteena ja kehitysalustana. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa kokeilu- ja innovaatioympäristönä älykkäiden teknologioiden ja sovellusten kehittämiseen. Alueella on muun muassa 5G-koeverkko, jota voidaan hyödyntää älykkäiden vesihuollon monitorointijärjestelmien kehittämisessä.

– Savilahdessa olevien kehitysympäristöjen ansiosta Nokia on päättänyt panostaa Kuopiossa tehtävään vesiteknologiaratkaisujen kehittämiseen. Toivomme saavamme kehitettyä myös vesi-intensiivisen teollisuuden tarpeisiin globaaleja innovaatioita yhteistoiminnassa yritysten kanssa, visioi Antikainen käynnistyshankkeen tavoitteita.

Hanketta rahoittaa Pohjois-Savon liitto TEM:n myöntämän Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahasta sekä Kuopion kaupunki.