Kuopiossa elää tutkimusten mukaan Suomen tyytyväisimpiä ihmisiä. Sen sijaan terveyden puolella on paljon kohennettavaa, sillä Kuopiossa ja Pohjois-Savossa on muuhun Suomeen verrattuna eniten mielenterveysongelmia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä sydän- ja verisuonitauteja. Näitä ongelmia kampittamaan ja Kuopion hyvinvoinnin edistämisen työtä ohjaamaan on laadittu Hyvinvoiva Kuopio 2030 -ohjelma. Ohjelman pohjalta rakennettiin myös maakunnallinen Hyvällä mielellä Pohjois-Savo -jättihanke, joka starttasi tänä kesänä.
– Hyvinvoiva Kuopio -ohjelman tavoitteena on panostaa systemaattisesti hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisyyn. Kaikessa suunnittelussa otetaan huomioon hyvinvointitiedon pohjalta määritetyt tavoitteet – ihan alkaen kaupunkisuunnittelusta ja siitä, miten helppo omasta kotiovesta on lähteä liikkeelle, kuvailee Kuopion kaupungin kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö Kati Vähäsarja.
Suomessa ainutlaatuinen keksintö on kuopiolainen Liikkis-hyvinvointiranneke. Se kokoaa yhteen Kuopion kaupungin liikunta- ja kulttuuritarjonnan mahdollistaen alle 20-vuotiaiden pääsyn edullisesti kaupungin liikunta- ja kulttuuripaikoille, kuten Niiralan Kuntolaakson ja Lippumäen uimahalleille ja kuntosaleille, Kuopio-hallille ja Kino Kuvakukkoon. Lapset ja nuoret pääsevät lisäksi alennettuun hintaan Kansalaistopiston kursseille. Kuopion kaupunginorkesteri ja Kuopion teatteri tarjoavat alle 20-vuotiaille ja opiskelijoille esityspäivänä lunastetut liput neljällä eurolla. Alle 18-vuotiaat pääsevät maksutta Kuopion kaupungin museoihin.
– Mielekäs arki on paitsi liikettä ja lepoa, myös muuta itseä kiinnostavaa ja innostavaa tekemistä. Liikkis-kortti on ollut vuoden käytössä, ja kortteja on myyty reilut 3 000 kappaletta, kertoo Vähäsarja.
Lasten ja nuorten hyvinvointirannekkeen mahdollistamien liikunta- ja kulttuuriharrastusten lisäksi Kuopio on mukana harrastamisen Suomen mallissa. Suomen mallin tarkoituksena on mahdollistaa kaikille peruskouluikäisille mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Samalla pyritään vähentämään harrastamisen eriarvoisuutta ja helpottamaan vanhempien kyyditysruljansseja, ja siten myös säästämään ympäristöä.
– Kysyimme lapsilta, mitä he haluaisivat harrastaa, ja toimme tarjonnan kouluille. Mallia pilotoitiin viime vuonna useissa peruskouluissa yhteistyössä kuopiolaisten järjestöjen ja seurojen kanssa. Palaute on ollut todella innostunutta, joten nyt konsepti laajenee muillekin kuopiolaisille peruskouluille, iloitsee Vähäsarja.
Kaiken ikäisille mielekästä tekemistä voi löytää myös Kuopion Seinä -tapahtumaportaalista. Sinne voivat erilaiset järjestöt, seurat ja muut organisaatiot ilmoittaa maksutta omia tapahtumiaan sekä alkavia kurssejaan. Vähäsarja kuvailee, että portaali painottuu hyvinvointiin ja aktiiviseen tekemiseen sekä tarjoaa toivottavasti vastauksen kysymykseen ”mitähän sitä tekisi”. Sen tavoite on koota yhteen laajan järjestökentän sekä kaupungin järjestämät tapahtumat kaikille ikäryhmille, jotta ihmisten on helpompi löytää ne.
– Myös yksittäiset ihmiset ja ryhmät voivat järjestää muille kuopiolaisille tekemistä, vinkkaa Vähäsarja.
Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta rakennetaan yhdessä. Asukastoiminnan on Kuopiossa perinteisesti mielletty tapahtuvan sisätiloissa asukastuvilla, mutta nyt asukastoimintaa halutaan avata ja tuoda lähelle ihmisiä niin sisä- kuin ulkotiloissa. Kaupungin julkiset sisä- ja ulkotilat, kuten kirjastot, puistot ja vaikka ostoskeskukset, tar-
joavat laajat mahdollisuudet yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia lisäävälle asukastoiminnalle.
– Elo-syyskuun vaihteessa tänä vuonna järjestetty Meidän Kuopio -festivaali oli hieno esimerkki yhdessä kaupunkilaisten kanssa järjestetystä tapahtumasta, joka tulee lähelle asukkaita, Vähäsarja sanoo.
Meidän Kuopio -festivaalissa kaupunkilaiset ottivat kaupunkitilan haltuun ja ilahduttivat muita erilaisilla ohjelmilla. Katukuvassa nähtiin yli sata erilaista tapahtumaa, kuten kirpputoreja, kuorojen esityksiä, katuteatteria, luontokirkkoa ja -kinoa. Myös monille tuttu Wanha Haapaniemi -päivä oli osa tapahtuman ohjelmatarjontaa.
– Kaupungilta voi hakea pientä tuotantotukea. Esimeriksi Wanha Haapaniemi -päivään myönsimme pohjatuen, jota kasvattaakseen järjestäjät pystyivät Mesenaatti-kampanjan avulla joukkoistamaan rahoituksen, kertoo Vähäsarja.
Osallistaminen ja osallistuminen ovat tärkeitä elementtejä, jotta oma arki ja elinympäristö tuntuvat mielekkäiltä. Erilaisten tapahtumien kehittämisen lisäksi kehittämään on pyritty vaikuttamisen tapoja. Liitoskunnissa ovat toimineet useiden vuosien ajan omat pitäjäraadit, jotka luovat yhdyspinnan asukkaiden ja kaupungin välille. Raadeilla on myös kehittämismäärärahaa, joka on tarkoitettu maaseutualueiden veto- ja pitovoiman sekä asukkaiden hyvinvoinnin kehittämiseksi.
– Olemme kehittämässä myös digitaalista alustaa, jonka kautta asukkaiden osallistuminen yhteisten asioiden suunnitteluun mahdollistuu entistä paremmin. Kaupungin hankkeissa pyydetään mielellään asukkailta kommentteja ja ideoita. Yksi hyvä esimerkki on Kuntolaakso, jonne asennettiin kaupunkilaisten toiveesta uimapukukuivuri, summaa Vähäsarja vaikuttamisen mahdollisuuksia.