Talviuinnin suosio kasvaa vauhdilla. Suomen Ladun esittämän arvion mukaan jopa 720 000 suomalaista harrastaa tätä luonnonläheistä ja helposti koukuttavaa terveysliikuntalajia.
Kuopiolainen Eija Lempinen on yksi heistä. Aivan Kallaveden syleilyssä Päivärannassa asuva Lempinen on aktiivinen talviuinnin harrastaja, joka käy 3–5 kertaa viikossa pulahtamassa kylmään veteen lähes säällä kuin säällä.
– Kovalla pakkasella saattaa aluksi kauhistuttaa, mutta uimisen jälkeinen hyvänolontunne palkitsee aina. Se antaa motivaatiota mennä veteen, Lempinen kertoo.
Monet talviuintia harrastavat kuvailevat kylmässä pulahtamisen jälkeistä oloaan kuin uudestisyntyneeksi. Lääketieteellisesti selitettynä ilmiö johtuu siitä, että kylmässä vedessä lisämunuaiset alkavat erittää lämmöntuotantoa tehostavia hormoneja, jotka sekä estävät kipua että saavat aikaan mielihyvän tuntemuksia.
Lempisen mukaan kylmässä uimisen jälkeinen olo muistuttaakin urheilusuorituksen tuottamaa oloa. Kun mielihyvähormonit jylläävät kehossa, on olo sekä rentoutunut että energinen.
– Minulla on tapana aloittaa aamu pulahtamalla Kallaveteen. Siitä saa hyvän ja energisen olon pitkälle päivään, Lempinen iloitsee.
Psyykkisen terveyden lisäksi talviuinti kohentaa tutkitusti myös fyysistä terveyttä. Säännöllinen altistus kylmällä parantaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa sekä laskee verenpainetta. Kylmästä vedestä voi saada apua esimerkiksi reumaan ja fibromyalgiaan liittyviin kiputiloihin.
Entä sitten, jos olisi kiinnostunut aloittamaan talviuintiharrastuksen, mutta jo pelkkä ajatus hyisestä Kallavedestä saa ihon nousemaan kananlihalle? Lempisen mukaan kylmään veteen voi tottua ajan myötä siedätyshoidon avulla.
– Minäkin olen luontaisesti kylmänarka. Säännöllisen talviuinnin myötä olen kuitenkin siedättynyt kestämään kylmyyttä, Lempinen sanoo ja antaa kaikille vilukissoille vielä yhden kullanarvoisen neuvon.
– Veteen kannattaa mennä suoraan, eikä jäädä arpomaan laiturille. Tosin saunasta käsin on hyvä jäähdytellä ensin muutama minuutti verenpaineen tasaamiseksi.
Yhdistystoiminta tuo talviuintiin sosiaalisen aspektin
Vuosi 2018 oli merkittävä vuosi Eija Lempisen talviuintiharrastuksessa. Syksyn kääntyessä talveksi hän teki päätöksen, joka mahdollisti harrastuksen jatkamisen myös sen jälkeen kun avovesikausi päättyi vesistöjen jäätymiseen – hän liittyi Kuopion Talviuimarit ry:n jäseneksi.
– Ajattelin, että haluan jatkaa harrastusta läpi talven. Laitoin jäsenhakemuksen menemään, ja siitä se sitten lähti, Lempinen muistelee.
Jo vuonna 1959 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on edistää talviuinnin mahdollisuuksia Kuopiossa. Tällä hetkellä sillä on ympärivuotista toimintaa kahdessa eri toimipaikassa Kuopion alueella, Väinölänniemellä ja Sorsasalossa.
Lempinen on tuttu näky erityisesti Sorsasalon toimipaikassa. Aikataulujen salliessa hän käy useamman kerran viikossa nauttimassa paikan virkistävistä pulahduksista ja puusaunan pehmeistä löylyistä. Sosiaalisuus on yksi tärkeä osa elämystä.
– Yhdistyksen kautta olen saanut paljon samanhenkisiä ystäviä, joiden kanssa olemme tehneet esimerkiksi yhteisiä patikointiretkiä. Yhteisöllisyys on talviuintiharrastuksen ehdoton suola, Lempinen sanoo ja muistuttaa, että paikalle voi tulla myös rauhoittumaan, jutusteluun ei ole pakko osallistua.
Yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneille Lempisellä on sekä hyviä että huonoja uutisia. Huono uutinen on se, että korkean jäsenmäärän vuoksi uudet jäsenhakemukset päätyvät jonoon, jossa on tällä hetkellä vajaat 300 hakijaa.
Jonottajat ja muut innostuneet voivat kuitenkin ostaa Kauppakadun Salesta kymmenen euroa maksavan vierailijarannekkeen, joka oikeuttaa yhteen vierailuun Väinölänniemen talviuintikeskuksessa.
– Rohkeasti vaan kokeilemaan talviuinnin iloja, Lempinen kannustaa.