Monissa yrityksissä ja kotitalouksissa biojäteastia saattaa puuttua kokonaan. Erilliskerätystä sekajätteestä noin 30 prosenttia on sinne kuulumatonta biojätettä. Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityspäällikkö Harri Auvinen kertoo, että biojätteen keräämiselle on kaksi painavaa syytä.
– Suuremmalla biojätemassalla saadaan tehtyä enemmän biokaasua. Esimerkiksi Jätekukon käyttämät jäteautot kulkevat biokaasulla, mutteivät vielä paikallisella, vaikka voisivat. Toisekseen sekajätteen polttamisprosessi tehostuisi, jos mukana oleva märkä biojäte saadaan pois. Eihän meistä kukaan lämmitä omaa saunaansa polttamalla märkiä kahvinpuruja, hymähtää Auvinen.
Biojätteestä tuotetaan kaasun lisäksi biopohjaista lannoitetta, joka edelleen käytetään esimerkiksi uusien kasvisten ja vihannesten viljelyyn. Näin jätteestä tuleekin arvokas, uudenlainen tuote ja ravinteet pysyvät edelleen kierrossa. Auvisen mukaan biojätteen lisäksi jäteveden puhdistuslietteen hyödyntämisessä on valtavasti potentiaalia.
– Biotalouden saralla tapahtuu koko ajan liikehdintää. Kehitystyötä tapahtuu esimerkiksi kierrätyslannoitteiden tai mikrobipohjaisen vedyn tuotantoprosessin kehittämisessä, kertoo Auvinen.
Biopohjaisesta yhdyskuntajätteestä halutaan myös Euroopan tasolla kehittää turvallisia ja kestäviä korkeamman arvonsaannon biopohjaisia tuotteita. Kuopio on mukana Euroopan laajuisessa HOOP-hankkeessa (Hub of circular cities bOOsting Platform to foster investments for the valorisation of urban biowaste and wastewater), jossa kahdeksan eurooppalaista kaupunkia toimii biotalouden edelläkävijöinä.
– Tavoitteena on tarjota kaupungeille mahdollisuuksia päästä käsiksi uusiin investointeihin, joiden avulla voidaan toteuttaa erilaisia biokiertotalouden ratkaisuja, kertoo TKI-asiantuntija Ulla Santti. Pohjois-Savossa hanketta edustaa Savonia ja sen bio- ja kiertotaloustiimin projektiryhmä.
Projektitiimi tarjoaa Kuopion alueen yrityksille tukea ja neuvontaa. TKI-asiantuntija Kasperi Vuorikari kertoo, että hankkeen puitteissa yrityksiä voidaan auttaa realististen liiketoimintamallien selvittämisessä, sopivien asiakkaiden ja materiaalivirtojen löytämisessä sekä tukemalla rahoituksen hakemista. Jokaisessa edelläkävijäkaupungissa toimii Biowaste Club.
– Biowaste Club kokoaa yhteen Kuopion alueen toimijat pohtimaan yhdessä ratkaisuja alueen biokiertotalouden kehittämiseksi. Projekti yhdistää kaupungit eri puolilta Eurooppaa, joten sitä kautta saadaan myös uusia näkökulmia, ideoita ja kokemuksia käytännön toteutuksista, sanoo testausinsinööri Suvi Hackman.
HOOP-projekti toimii tiiviissä yhteistyössä Kuopion kaupungin, Jätekukon, Gasumin ja Kuopion Veden kanssa. Hanke kestää aina vuoteen 2024 saakka, ja sitä rahoittaa Euroopan unionin Horizon 2020.
