Valmistavassa teollisuudessa kuljetaan koko ajan kohti älykkäämpiä tuotantolaitoksia, jossa koneet keskustelevat keskenään. Jotta ihmisestä riippumattomat prosessit etenevät sujuvasti, ne tarvitsevat rinnalleen dataa. Älykkäissä tuotantolaitoksissa jokaisen päätöksen tulee perustua todennettuun dataan.
– Idealistisessa tuotantolaitoksessa hukka on minimoitu ja arvo maksimoitu. Nykyään paljon päätöksiä tehdään tuntuman perusteella, kun taas unelmatilanteessa nykytilan ja tavoitetilan välistä kuilua voidaan paikata hyödyntämällä digitalisaatiota ja IoT-teknologiaa, kertoo projektipäällikkö Jari Lipponen Savonia-ammattikorkeakoululta.
Lipposella itsellään on konetekniikan tausta, ja hän luotsaa Digitalisaatio valmistavan teollisuuden yrityksissä (DiVa) -hanketta. Hankkeen tavoitteena on tehdä esineiden internetin (IoT, Internet of Things) ja digitalisaation mahdollisuuksia konkreettisemmaksi valmistavan teollisuuden yrityksille.
– Kyseessä ovat massiiviset teemat, mutta niiden takana on merkittäviä ja kilpailukykyä edistäviä hyötyjä. Konkreettisesti kyseessä voi olla esimerkiksi sovellus, joka tunnistaa tuotannon virhetiloja. Sillä voidaan kerätä systemaattisesti dataa siitä ajasta, kun tuotanto ei pyöri, Lipponen kertoo.
Kerätyn datan avulla prosessia voidaan optimoida, aikaa säästää ja katetta parantaa. Usein valmistavan teollisuuden yrityksissä haasteeksi digitalisaation hyödyntämiseen nousee se, ettei kaikkeen tarvittavaan löydy vielä ostovalmiita ratkaisuja.
– Tulee myös muistaa, ettei mikään sovellus vielä itsessään tee autuaaksi, vaan sen keräämää dataa pitää myös pystyä hyödyntämään. Kehitysprojektit tulee valita sillä perusteella, että se tuo liiketaloudellista hyötyä, Lipponen sanoo.
Hankkeessa on mukana yhdeksän yritystä, joiden kanssa haasteita etsitään ja ongelmia ratkotaan yhteistyössä. Hanke kestää 31.8.2023 saakka, ja sen tarkoitus on luoda uutta tietoa valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Pilottiyritysten avulla poimitaan aitoja ongelmia, joilla on liiketaloudellista merkitystä ja joissa digitalisaatiosta voisi olla hyötyä.
– Keräämme ja tutkimme tietoa sekä kehitämme ratkaisuja monialaisen tiimin voimin. Teemme toimintamme näkyväksi myös artikkeleiden ja videoiden avulla sekä puhumalla erilaisissa tilaisuuksissa. Kerromme ilmenneistä haasteista yleisellä tasolla siitä, miten ongelma on ratkaistu ja erityisesti miksi sitä on lähdetty ratkomaan, jotta muutkin alan yritykset voivat hyötyä tiedosta, kertoo Lipponen.
– Teemme intensiivistä kehitystyötä mukana olevien yritysten kanssa sekä sisäisesti Savonialla, sanoo Lipponen. Mukana olevat yritykset ovat SP stainless, SK-tools, Iisalmen sähkö- ja automaatiosuunnittelu, Lapinlahden Koneistus, Hanza Toolfac, Suomen Elektropinta, RD Group sekä Ratesteel.
