Kaupunkikulttuuri syntyy ideoista

Teksti Oodia/Heta Jyrälä | Kuvat Oodia/Mirka Happonen | Kaupallinen yhteistyö

Itäsuomalaisesta tarinankerronnasta ja luonnosta ammennetaan Euroopan kulttuuripääkaupunkia vuodelle 2026.

Vuoksen vesistö yhdistää neljä maakuntaa ja 53 kuntaa. Se on valtava määrä erilaisia itäsuomalaisia, joiden arvopohjassa ja identiteetissä on silti jotain yhteistä. Itäsuomalainen sielunmaisema on järvissä, metsissä ja luonnossa. Jokaisella on oma suhteensa vesistöihin, sillä jopa keskuskaupungeista on enintään kilometri järvelle.

– Näistä lähtökohdista syntyi Saimaa-ilmiö. Nämä maisemat luovat meille ominaista kulttuuria, kun sielunmaisemaamme tallennetaan musiikkiin, taiteeseen tai muuhun tekemiseen. Tuntureissa syntyisi erilaista taidetta, kuvailee kulttuuripääkaupunkihankkeen projektipäällikkö Sari Kaasinen.

Saimaa-ilmiö hakee kulttuuripääkaupunkistatusta Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan maakunnille vuodelle 2026. Menossa on hakemuksen toinen vaihe, jossa maakunnat yhtenä rintamana pohtivat, mitä uutta hanke tuo ja mitä se opettaa Euroopalle ja mitä Eurooppa ilmiöstä saa.

– Vaikka kulttuuri on osa kaikkea tekemistämme, me emme tee tätä meille. Meidän on pohdittava mitä Itä-Suomi voi tarjota vaikka Portugalille. Pandemia on jo muuttanut tekemistä. Voisiko Itä-Suomi tarjota suurkaupunkilaiselle vaikkapa luonnonrauhaa ja omaa eräopasta metsään, pohtii Kaasinen.

Pohjois-Savon aluekoordinaattori Jarkko Kääriäinen täydentää, että eurooppalaisille metsä voi näyttäytyä pelottavana asiana. Siellä väijyy paha noita tai susi. Itäsuomalaiset voivat opettaa eurooppalaiselle kanssaeläjälle luontosuhdetta, että metsä ei ole pelottava asia vaan suuri voimavara.

– Voimme kertoa, miten eletään paikassa, joka ei ole minkään varrella. Meillä on oma elämäntapamme ja tapamme toimia. Luomme täällä omaa kulttuuriamme, Kääriäinen havainnollistaa.

Saimaa-ilmiö syntyi itäsuomalaisista maisemista, summaavat Sari Kaasinen ja Jarkko Kääriäinen.

 

Alueen kulttuuri on poikkeuksellinen, sillä täällä on tehty rohkeita avauksia jo vuosikymmeniä sitten. Maailma oli aiemmin melko erilainen, mutta silti Savonlinnaan perustettiin yksi maailman ensimmäisistä oopperafestivaaleista vuonna 1912, Kuopio tanssii ja soi keräsi jo 1970-luvulla runsaasti kansainvälisiä vieraita, ja kansainvälinen nykytaiteen ANTI-festivaali on ilahduttanut monia vierailijoita vuosien varrella.

– Haluamme tukea kaupunkikulttuuria jatkossakin myöntämällä ”Myö taataan” -stipendin. Jos joku keksii päräyttäviä ideoita, me autamme, Kääriäinen kertoo.

Kaasinen kertoo, että vaikka kulttuuripääkaupunkihanke onkin iso yhteinen ponnistus, tarvitaan siihen mukaan kaikkia kuntia. Jokainen kuntalainen on oma paikallissankarinsa, joka röyhistää rintaansa ja kertoo tarinoita omasta kunnastaan. Itäsuomalaiset ovat tunnetusti tarinankertojia.

– Sanan voimalla kulttuuri, kuten murre, tavat ja uskomukset, leviävät seuraaville sukupolville. Ollaan rohkeasti itäsuomalaisia, oman paikkakuntamme edustajia, ja kerrotaan, miten hienoa seutua tämä on, summaa Kaasinen.

Pohjois-Savon liitto
Sepänkatu 1, Kuopio
Puh. 017 550 1400
www.pohjois-savo.fi