Takaisin sivun yläreunaan

Tytti Määttä on ratkaisukeskeinen kehittäjä

Teksti Oodia/Marlene Sanoukian | Kuvat Kerttu Komulainen

Pohjois-Savon uusi maakuntajohtaja Tytti Määttä etsii ratkaisuja yhteistyön voimin.

Pohjois-Savon maakuntavaltuuston yksimielisesti uudeksi maakuntajohtajaksi valitsema Tytti Määttä (VTM) aloittaa työnsä maaliskuussa. Maakuntajohtajan tehtävä on 20 vuotta kuntahallinnon ja kuntajohtamisen parissa työskennelleelle Määtälle luonnollinen siirtyminen maakuntatasolle.

– Maakuntajohtajan tehtävää päätin hakea, koska sen sisältö tietysti kiinnostaa minua ja tehtäväkuva on itselleni tuttu. Minun on jo tietyllä tavalla aikakin vaihtaa tehtävää ja siirtyä tekemään työtä kuntatasolta maakunta- eli aluetasolle, Määttä kertoo.

Määttä on syntyisin Vaalasta, Oulun ja Kajaanin välissä olevalta maatilalta. Hän on opiskellut Turussa ja asunut Varsinais-Suomessa noin kahdeksan vuoden ajan ja Helsingissä kolmen ja puolen vuoden ajan. Hänen uransa alkoi Kuntaliiton erityisasiantuntijan tehtävästä, minkä jälkeen hän palasi takaisin Vaalaan ja siirtyi sen kunnanjohtajaksi. Kuluneet viisi vuotta hän on toiminut aviomiehensä kotiseudun Kuhmon kaupunginjohtajana.

Itä- ja Pohjois-Suomen vaikuttamistyössä on Määtän mielestä hyvin samantapaisia piirteitä kuin Pohjois-Savon maakunnan edunajamisessa. Hän on aina pyrkinyt olemaan verkostoissa mukana ja toiminut muun muassa harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtajana ja pienten kuntien verkoston puheenjohtajistossa. Pohjois-Savon kunnat ovat tulleet hänelle tutuiksi myös kollegojen kautta.

Vaikka Määttä ei ole aiemmin asunut Pohjois-Savossa, hän on käynyt alueella lapsuudessa ja nuoruudessa sukulaistensa luona.

– Koska en ole ollut ihan Pohjois-Savon vaikutuspiirissä, voin ehkä tuoda näkökulmaa siihen, miltä asiat näyttävät muualta, eikä minulla myöskään ole ennakko-oletuksia. Lisäksi minulla on luontaista mielenkiintoa tutustua asioihin, Määttä arvioi.

Maakuntajohtajan tehtävässä on kyse kuntien yhteisestä toiminnasta, joten Määtän mukaan siinä on olennaista se, että hän pystyy löytämään kuntien kanssa ne yhteiset asiat, joita viedään eteenpäin.

– Tietysti toivon, että pystyn johtamaan yhteistä tekemisen henkeä ja tekemään sitä työtä omalla panoksellani. Haluan edistää ihmisten hyvinvointia ja yritysten elinvoimaa, tehdä eettisesti kestävää ja kestävän kehityksen mukaista työtä. Työtäni voi seurata sosiaalisessa mediassa sieltä eri kanavista löytyvien profiilien kautta, Määttä valottaa.

Työn vastapainona Määttä elää perhearkea ja pyrkii olemaan hyvä kasvattaja lapsilleen. Vapaa-aikaan kuuluu kaikenlaista liikuntaa 3–5 kertaa viikossa, lukemista, koirien hoitoa, kulttuuria, maalauskursseilla käymistä ja opiskelua.

– Koko meidän perhe on oikeastaan sellainen, että olemme aika paljon liikkeessä. Olen kotoisin maatilalta, jolla tekemistä on aina ollut, joten aina pitää keksiä jotain puuhaa. Joskus otan maratonin ja katson vaikka viisi jaksoa rikossarjaa putkeen. Viime vuonna totesin viestinnän johtamisen opiskelun ohella, että tekemisen sai aikatauluttaa todella tarkkaan. Erikoistaitoni onkin se, että osaan keskittyä olennaiseen. Minulla on myös kyky asettua toisen asemaan. Mottoni on sama kuin Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossulla: Jos et ole koskaan kokeillut jotain, niin onnistut siinä varmasti. Työssä tykkään etsiä ratkaisuja ja kokeilla aina, onnistuuko jokin. Jos ei onnistu, niin kokeillaan jotain muuta, Määttä kuvailee.

Jaa artikkeli

Tekijät

Marlene Sanoukian