Pohjois-Savo ja Kuopion alue ovat paistatelleet julkisuudessa muun muassa erilaisissa tutkimuksissa menestymisen vuoksi. Esimerkiksi Kuopiossa on ollut Suomen tyytyväisimpiä asukkaita, ja kaupungin muuttovetovoimassa päästiin hopeasijalle. Kansainvälisille kentille lähtee jatkuvasti vahvaa viestiä Pohjois-Savolle myönnetystä ruokamaakunnan tittelistä sekä Järvi-Suomen upeista matkailuvalteista.

– Savossa yhdessä tekemisen kulttuuri on vahva. Täällä tehdään paljon yhdessä ja vedetään yhtä köyttä alueen monipuolistamisen ja kansainvälistämisen puolesta, sanoo projektipäällikkö Stepan Tirkkonen Invest and Expand in Pohjois-Savo -hankkeesta.

Hankkeen päätoteuttajana toimii Kuopion kaupungin yrityspalvelut ja osatoteuttajana Navitas Kehitys Oy. Rahoittajina toimivat Euroopan aluekehitysrahasto, Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki, Ylä-Savon kunnat, Varkaus, Leppävirta, Siilinjärvi ja Joroinen.

Viime vuonna startannut hanke on mainio esimerkki pohjoissavolaisesta yhteistyöstä, sillä hankkeen tavoitteena on edelleen kehittää invest in -toimintamallia ja laajentaa sitä lähikuntiin. Yhteistyön tavoitteena on maakunnan vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden lisääminen kansainvälisten investointien avulla.

– Elinkeinomarkkinoinnin avulla houkuttelemme alueelle sekä kansainvälisiä osaajia että yrityksiä. Suomessa Kuopio mielletään jo yleisesti kasvukeskukseksi, ja kaupunki on usein listalla mukana, kun yritys miettii esimerkiksi uuden toimipaikan sijaintia, kertoo projektiasiantuntija Mika Raatikainen.

Yksi Pohjois-Savon valttikorteista on alueen monipuolisuus. Raatikainen kertoo, että nyt hankkeessa toimitaan pitkälti Viitostien varrella. Myöhemmin tavoitteena on laajentaa toimintaa myös Pohjois-Savon itä-länsi-suuntaan.

– Maantieteellisesti eri toimialat ovat keskittyneet valtatie 5:n varrelle. Kuopio on huipputeknologian osaamiskeskittymä esimerkiksi terveys- tai vesiekosysteemien vuoksi. Kone- ja metalliteollisuus painottuu Ylä-Savoon. Varkaus ja Joroinen ovat puolestaan niittäneet menestystä energiateknologian saralla, kuvailee Raatikainen.

Alueelle kansainvälistymisen merkitys kasvaa jatkuvasti, sillä kansainvälistyminen on yrityksille luonteva kasvusuunta. Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopistossa on myös kansainvälisiä tutkinto-ohjelmia, joista valmistuvat osaajat halutaan tietenkin pitää alueella.

– Pelkästään Suomen sisällä puuhailu on rajallista. Itäsuomalaiset paikkakunnat pysyvät ulkomaisten investointien avulla mukana globaalissa kilpailussa. Esimerkiksi Kauppakamarin tavoite on tuplata vientiyritysten määrä vuoteen 2030 mennessä, sanoo Raatikainen.

Tirkkonen kertoo, että Pohjois-Savon kunnissa tehdään todella hyvää työtä elinkeinoelämän edistämiseksi niin pääomasijoitusten, ulkomaisen työvoiman sekä sijoittumisen houkuttelun saralla. Hänen mukaansa hankkeen tehtäväksi jää yhdistää ja viilata toimintatapoja kansainvälisesti kilpailukykyisemmälle tasolle.

– Sijoittumispalveluiden kehityksessä panostamme merkittävästi erottavuustekijöihin, koska kilpailu investoinneista kansallisesti ja kansainvälisesti on kovaa, sanoo Tirkkonen.

Aluekoordinaattori Iina Kilpeläinen kertoo, että syksyn aikana on yhdessä alueen toimijoiden kanssa koottu elinkeinoelämän vahvuuksia ja houkuttelutekijöitä ”invest in the Kuopio Region” -brändiksi.

– Uuden brändin pääkieleksi on valittu englanti, joka on luonteva kansainvälisen yleisön tavoittelemiseksi. Kansainvälisillä markkinoilla käytämme termiä Kuopio Region eli Kuopion alue. Virallisesti brändi lanseerataan marraskuun aikana, kertoo Kilpeläinen.

Brändiä työstettiin yhteistyössä maakunnallisen invest in -tiimin kanssa. Tiimiin kuului muun muassa yritysten edustajia, seutumarkkinoinnista ja elinkeinoelämän kehittämisestä vastaavia asiantuntijoita.Vetovoimatekijöiden kartoittamiseksi tiimiläisiä ja hankkeen ulkopuolisia ihmisiä haastateltiin ja heille järjestettiin työpajoja. Lopputuloksena selville saatiin laaja kattaus alueen vahvuuksia ja ideoita siihen, miten alueen tulisi näkyä ulos päin.

– Alueelle houkuttelemiseen sisältyy paitsi viestinnällistä tekemistä myös perinteistä verkostoitumista. Hyviä esimerkkejä kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista ovat Euroopan bisnesenkeliverkosto EBAN ja suomalainen bisnesenkeleiden yhteisö FiBAN. Osallistumme myös tapahtumiin ja hyödynnämme Kuopio goes -kansainvälistymiskonseptia, kun lähdemme yritysryhmien kanssa erilaisiin tapahtumiin, kuten Slushiin, kuvailee Kilpeläinen.

Pohjoissavolainen start up -yhteisö on myös vahvoilla kantimilla. Hyvä esimerkki on Itä-Suomen suurin start up -tapahtuma Tahko Ski Lift Pitch, jossa sijoittajille vedetään hiihtohissipuhe matkalla Tahkovuoren huipulle. Sekä suomalaiset että kansainväliset yritykset ovat suunnanneet kiinnostuneet katseensa myös Savilahden suuntaan, jonne on kehittymässä Pohjois-Savon merkittävin työssäkäynti-, innovaatio- ja osaamiskeskittymä.

Mahdollisuuksia siis on. Tirkkonen mainitseekin, että olemme Pohjois-Savossa tottuneet erinomaiseen asuin- ja liiketoimintaympäristöön, minkä takia pidämme sitä itsestäänselvyytenä. Pohjois-Savossa voi rehellisesti sanoa, että täällä voi asua järvenrannalla, vaikka kävisikin isommassa kaupungissa töissä. Täällä ruuhkat loistavat poissaolollaan, joten työssäkäyntialue kattaa useita kuntia ja erilaisia mahdollisuuksia. Muualla voi istua tunnin autossa ja liikahtaa kymmenen kilometriä, meillä pääsee hyväkuntoisia teitä pitkin vaikka Kuopiosta Iisalmeen.

– Vaatimattomuus ei tuo tuloksia. Täällä ei ole vain hyvää elää, työskennellä ja yrittää. Täällä on parempi, summaa Tirkkonen.