Savilahdesta kohti maailman terävintä kärkeä

Teksti Oodia/Ilpo Lommi | Kuvat Finvector | Kaupallinen yhteistyö

Hyvinvointiteknologia on Pohjois-Savon elvytysveturi, eikä maakunta jää toimettomaksi poikkeusajan haasteissa.

Pohjois-Savon aluetalous oli viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla hyvässä vireessä. Esimerkiksi aluetuotteen sekä viennin kasvuluvut olivat Suomen keskiarvoa paremmat ja työttömyys laskussa. Viimekeväisen koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustilanne alkoi kuitenkin vaikuttaa kielteisesti moneen toimialaan kysynnän ja tilauskannan supistuessa. Myönteiset kehitysodotukset kääntyivät nopeasti laskuun ja työttömyys nousuun aiheuttaen ostovoiman heikentyessä negatiivisen kierteen. Se on kohdistunut yritysten, kuntien ja väestön talouteen sekä kansalaisten hyvinvointiin – myös muualla kuin Pohjois-Savossa.

Tähän haasteeseen Pohjois-Savon liitto on maakunnan elinkeinoelämän ja julkishallinnon toimijoiden kanssa laatinut Uuden kasvun suunnitelman 2020‒2022 kehitysnäkymien elvyttämiseksi ja syvemmän taantuman torjumiseksi. Selviytymissuunnitelmaan on koottu toimenpiteet, jotka on nopeasti ja päättäväisesti toteutettava. Niillä tuetaan elinkeinoelämän kilpailukykyä, tehostetaan työllistymistä, kasvatetaan osaamista sekä parannetaan väestön hyvinvointia riippumatta poikkeusajan kestosta.

Suunnitelman toimenpiteet on jaettu kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäinen käsittää kolme keskeistä hankekokonaisuutta: Pohjois-Savon vihreä liiketoiminta, kansainvälistyvä liiketoiminta ja hyvinvointiteknologia liiketoiminnaksi sekä osaksi kansallista huoltovarmuutta.

Toisessa kokonaisuudessa ovat muut kehittämistoimet, joita maakunnassa on tehtävä talouden uudistumiseksi, kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä työllisyyden, hyvinvoinnin ja alueellisen saavutettavuuden parantamiseksi. Niistäkin osa on koronakriisin vuoksi toteutettava nopeasti. Maakunnan kehittämisen painopisteitä on lisää maakuntaohjelmassa 2017–2020.

Uuden kasvun suunnitelma linjaa rakennerahasto- ja maaseutuohjelman varojen sekä kansallisten kehittämisvarojen kohdentamista ja viitoittaa EU:n niin sanotun elvytysrahan sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston painopisteitä Pohjois-Savossa. Suunnitelma toimii myös perusteluna kansallisen lisärahoituksen hakemiseksi alueelliseen elvyttämiseen.

Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja Marko Korhonen korostaa, että uuden kasvun suunnitelma on maakunnan keskeinen, yhteinen ja sitova tahdonilmaus sekä valinta toimenpiteistä, joilla torjutaan koronaepidemian haittavaikutuksia, edistetään nopeaa palautumista normaalitilaan sekä löydetään uutta kasvua ja kilpailukykyä.

– Uskon, että onnistumme paluussa positiiviseen kehityskulkuun. Parhaassa tapauksessa pystymme jopa kääntämään poikkeusajan eduksemme. Siinä on varsinkin hyvinvointiteknologian uusilla innovaatioilla ja niiden kaupallistamisella sekä kansainvälistämisellä suuri merkitys.

Kuopion Savilahden kampukselle on muodostunut kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä hyvinvointi- ja terveysalan yritysten sekä tutkimus- ja oppilaitosten osaamiskeskittymä. Hyvinvointiteknologian kehittämisen keskeisiä julkishallinnon toimijoita ovat Itä-Suomen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion yliopistollinen sairaala ja toimintaa koordinoiva Kuopio Health -ekosysteemi.

Merkittävimpiä hyvinvointiteknologian yrityksiä ovat muun muassa Medikro, Ravistamo, Heart2save, Vetrea Terveys, Mediconsult, Combinostics, Medtronic, Kasve, Medfiles, Bittium Biosignals, Enfo, IBM Finland, Microsoft, TietoEvry, MSD Finland, Pfizer, Janssen-Cilag, Amgen, EsiOR, Medaffcon ja FinVector.

Korhonen muistuttaakin, ettei Pohjois-Savon hyvinvointiala ole yhden kortin varassa, sillä lupaavia hyvinvointi- ja terveysteknologian kasvuyrityksiä on runsaasti.

– Lisää toteuttamis- ja kaupallistamiskelpoisia yritysideoita ja start up -yrityksiä syntynee myös jatkossa Savilahden tiede- ja koulutuskampuksessa. Siihen tähdätään maakunnan kehittämisrahoituksella. Mukaan toivomme muitakin sijoittajia ja investoijia kotimaasta ja ulkomailta.

Yhtenä hyvänä esimerkkinä terveysteknologian mittavasta potentiaalista maakunnalle ja koko maallekin on kuopiolainen geeni- ja viruslääkkeitä valmistava FinVector Oy. Nykyisin ulkomaalaisomistuksessa olevassa mutta Kuopion Savilahden kampuksella toimivassa lääkkeiden kehittäjä ja sopimusvalmistaja FinVector Oy:ssä on myös merkittävää kansainvälistymispoten-
tiaalia koronapoikkeustilanteesta riippumatta ja mahdollisesti jopa sen vuoksi. Yritys on lisäksi erittäin tärkeä kansallisen huoltovarmuutemme turvaaja.

FinVector on tehnyt uraauurtavaa työtä lääkekehityksessä. Esimerkiksi vuonna 2004 se kehitti aivosyöpälääkkeen, joka ei lopulta kuitenkaan päässyt markkinoille. Nyt yritys tähtää
uuden virtsarakon syöpälääkkeen kaupallistamiseksi.

FinVectorin edellisen toimitusjohtaja Timo Ristolan mukaan on tärkeää, että yrityksen kotipesä eli toimitilat ja pääosa nykyisistä 200 työntekijästä ovat säilyneet Kuopiossa myötä- ja vastatuulissa yrityksen ja sen edeltäjän 27-vuotisessa historiassa. Parhaillaan ovat vireillä neuvottelut uusien lääketutkimus- ja tuotantotilojen rakentamisesta. Kuopio lienee ainoa suomalainen vaihtoehto ulkomaisten rinnalla.

Kuopion etuina ovat läheinen yhteys tärkeisiin kumppanitahoihin, kuten Itä-Suomen yliopistoon, Kuopion yliopistolliseen sairaalaan ja valtakunnalliseen koe-eläinkeskukseen. Toimitilaa ja työvoimaa on järjestynyt myös hyvin.

Pohjois-Savon Liitto
Sepänkatu 1, Kuopio
Puh. 017 550 1400
www.pohjois-savo.fi