Yrittäjä ja ekokosmetologi Marleena Väistölä ei koskaan varsinaisesti suunnitellut yrittäjyyttä. Mutta jos on herkkä ideoimaan, innostumaan ja tekemään asioita fiilispohjalta, niin asioita yleensä alkaa tapahtua. Väistölä uskookin, että asioilla on aina jokin tarkoitus.
– Kun valmistuin 19-vuotiaana parturi-kampaajaksi, en ollut vielä valmis yrittäjäksi. Ehkä yrittäjäperheestä tuleminen latisti sitä intoa, kun olin nähnyt läheltä, miten 1990-luvun lamassa kävi, pohtii Väistölä.
Niinpä Kuopiosta kotoisin oleva Väistölä kiersi Siilinjärven ja Iisalmen kautta takaisin Kuopioon ravintola-alalle töihin pariksi vuodeksi. Sen jälkeen hän jatkoi matkaansa Jyväskylään, jossa hänen isällään oli keilahalli. Keilahallissa työskentelyn ja merkonomiopintojen tuoksinassa ajanjakso Jyväskylässä venyi kymmenvuotiseksi. Takaisin Savoon muutettuaan Väistölä opiskeli kosmetologiksi ja avasi ensimmäisen oman hoitolansa.
Nykyiselle tielle yrittäjyyspolku kääntyi, kun Väistölä päätyi ekokosmetologin täydennyskoulutukseen. Sekin oli sattumaa, sillä koulutus tuli vuonna 2014 Kuopioon ensimmäisenä Suomessa. Väistölä ajatteli, että koulutuksen avulla hän voi erottua muista.
– Koulutuksen myötä ajatusmaailmani muuttui täysin! Muistan aina, miten varmaan 20 vuotta alalla ollut kosmetologi suunnilleen itki, kun hänelle paljastui, millaisia ainesosia kosmetiikassa on. Ja kun meille kaikille valkeni, että miten kosmetologit ovat vain brändien myyntiedustajien tiedon varassa, kuvailee Väistölä.
Koulutuksen jälkeen Väistölä työskenteli puolisen vuotta Ekokampaamo Vihreän Tähden tiloissa parina päivänä viikossa. Pian oli aika siirtyä omiin tiloihin ja täysipäiväiseksi ekokosmetologiksi.
– Se oli hyvä kokeilu – en tiedä olisinko muuten uskaltanut tulla ekokosmetologin konseptilla Kuopioon. Testijakson perusteella kysyntää kuitenkin riitti, hymyilee Väistölä.
Kolmisen vuotta Väistölä teki hommia yksinään. Hänen hoitolansa konsepti oli hyvin erilainen kuin kilpailijoilla: hoitola oli täysin rauhoitettu puhelimilta ja muilta asiakkailta. Ostoksia pääsi tekemään ja aikoja varaamaan paikan päälle vain tiettyinä shoppailutunteina. Näin jokaiselle asiakkaalle saatiin varmistettua oma hemmotteluhetki.
– Konsepti toimi, löysin samanhenkisen kaverin ja päätettiin perustaa myös Iisalmeen hoitola. Se alkoi todella lupaavasti ja tuntuu, että koko kaupunki oli innoissaan tällaisesta uudesta jutusta. Remontoitiin sinne tosi hieno tila, intoutuu Väistölä kertomaan.
Siitä alkoivat kuitenkin vaikeudet. Työkaveri joutui jäämään yhtäkkiä pois, joten Väistölä otti haltuunsa täpötäydet varauskalenterit. Työviikot muuttuivat yhtäkkiä seitsenpäiväiseksi, jotta jokainen varattu aika saatiin kunnialla hoidettua. Arjesta tuli suorittamista sekä jatkuvaa ajamista Iisalmen ja Kuopion väliä.
– Kun kriisi on päällä, sitä iskee jonkinlainen suoritusmoodi päälle. Sitä vaan painaa menemään, kuvailee Väistölä.
– Varmaan kuukauden päivät tein joka päivä töitä kahdessa eri kaupungissa. Lopulta asianajajaystäväni sai minut ymmärtämään, että vaikka miten halusin pitää molemmat liikkeet, oli toisesta luovuttava. Iisalmen hoitola suljettiin lopulta puolen vuoden jälkeen, kertoo Väistölä.
Kehno investointi vei kaikki säästöt, mutta onneksi Kuopion hoitolaan löytyi samanhenkisiä apukäsiä. Varauslistat täyttyivät kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin. Väistölä kertoo, että hän on löytänyt oman tavan tehdä töitä ja kohdata asiakkaita. Hänelle on tärkeää, että pitkälle mietityt toimintatavat siirtyvät myös työtekijöiden asiakaskohtaamisiin. Väistölä sai myös vinkin, että hänen aiemmin ihailemansa liiketila Puijonkadulta vapautuisi.
– Se tila oli ihana! Otettiin tila vastaan ja remontointiin se. Palkkasin kaksi työntekijää ja kesällä 2019 vietimme ekohoitola Marlenan uuden hoitolan avajaisia. Hoitolasta tuli todella upea ja täysin meidän näköisemme, kertoo Väistölä.
Uuden hoitolan rutiinit alkoivat pian rullata omalla painollaan. Työntekijät oppivat Väistölän tavan työskennellä, asiakkaat olivat tyytyväisiä ja kaikki näytti kaikin puolin valoisalta. Sitten Väistölä romahti. Hän oli loppuun palamisen takia marras–joulukuun sairaslomalla.
– Kai suoritusmoodi viimein hellitti, pohtii Väistölä.
Sairausloma toi kuitenkin Väistölälle armoa itseään ja tekemistään kohtaan. Hän alkoi luottaa enemmän siihen, että kyllä toiminta pyörii, vaikka hän ei olisi itse töissä kuutena päivänä viikossa. Väistölän mukaan yksinyrittäjälle on hankalinta tunnustaa, että kaikkea ei tarvitse itse osata, vaan palveluita voi ulkoistaa.
– Teen paljon markkinointia itse, mutta olen myös ulkoistanut siitä osan. Viestijöillä menee joihinkin hommiin tunti ja minulla menisi koko päivä, joten onhan se järkevää. Onhan se aluksi pelottavaa, kun pitää luopua ja luottaa, että asiat kyllä hoituvat, vaikka minä itse en niitä tekisikään, kuvailee Väistölä.
Myös koronakevät toi oman iskunsa kauneusalalle, kun yhtäkkiä asiakkaat kaikkosivat ja listat tyhjenivät. Aluksi iski paniikki, mutta sitten syntyi taistelutahto. Perinteisen käsityöläisalan oli keksittävä jotain uutta ja ideoitava, miten ihonhoitoa saadaan edistettyä virtuaalisesti.
– Syntyi Ihonhoidon ensiaskeleet -verkkokoulutus, jossa kerrotaan hyvin käytännönläheisesti ihonhoidon eri vaiheista. Koulutus otettiin hyvin vastaan. Lisäksi iskimme kaikki paukut verkkokaupan kehittämiseen, kertoo Väistölä.
Kaiken kaikkiaan Väistölä uskoo siihen, että asiat aina järjestyvät. Hänelle on kaikkein tärkeintä, että asiakkaat saavat omat hemmotteluhetkensä ja työntekijät voivat hyvin ja jaksavat töissä.
– Minä olen kokenut loppuun palamisen ja tiedän miltä se tuntuu. Haluan pitää huolta siitä, että muiden ei tarvitse, hän hymyilee.