Tulevaisuuden johtamistaidot

Teksti Oodia/Emilia Jormakka | Kuvat Shutterstock

Tulevaisuuden johtaja on hyvän työelämän mahdollistaja.

Teknologiakehitys ja muut yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset heijastuvat työtehtäviin ja muuttavat työtä. Työn ja vapaa-ajan välinen ero hämärtyy, työ monimuotoistuu ja töitä tehdään ajasta ja paikasta riippumatta. Laajimmillaan työyhteisöt muodostuvat eri mantereille sijoittuvista tiimeistä, jotka työskentelevät täysin eri aikavyöhykkeiden tahtiin. Tämä kaikki asettaa johtajille uusia odotuksia ja haasteita.

– Voidaan sanoa, että teknologian kehitys sai aikaan kaikki aiemmat teolliset vallankumoukset ja että nyt olemme uuden digitalisaatioon ja globalisaatioon liittyvän vallankumouksen alussa. Tämän neljännen vallankumouksen synnyttämän työrakennemuutoksen tulisi heijastua myös tapoihimme johtaa. Esimerkiksi kysymykset työn kontrolloinnista, työn motivoivuudesta ja työn tehokkuuden mittaamisesta tulisi pohtia uudelleen, sanoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori ja Future of Work -ohjelman tutkimusjohtaja Hertta Vuorenmaa.

– Työelämän murroksessa hyviä johtajia tullaan tarvitsemaan ehkä enemmän kuin koskaan. Kysymykset työelämän kestävyydestä ja työhyvinvoinnista ovat polttavia jo nyt. Työnantajien yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi tulee mahdollistaa hyvä ja tuottava työelämä.

Vuorenmaan mukaan nykyinen johtamiskulttuuri juontaa juurensa toisen teollisen vallankumouksen ja palkkatyön syntyajoille, jolloin vallitsivat jäykkä autoritäärinen johtaminen sekä ”keppi ja porkkana” -tyylinen tehokkuusajattelu. Nykyään kuitenkin tiedostetaan jo laajasti, ettei kyseisillä metodeilla päästä parhaisiin mahdollisiin tuloksiin.

– Matalampi valtaetäisyys purkaa yrityksen rakenteellista jäykkyyttä ja sujuvoittaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua. Avoin yrityskulttuuri lisää osastojen ja toimialojen välistä yhteistyötä ja tämä lisääntynyt kommunikointi puolestaan on avain uusien kehittävien innovaatioiden synnylle. Kun johto on helposti lähestyttävä, työntekijöiden kynnys tehdä kehitysehdotuksia mataloituu, kuvailee Vuorenmaa.

Erilaisia johtamisen metodeja on kehitetty useita. Nykytilanteen haasteisiin vastaavat hyvin esimerkiksi valmentava johtaminen ja palveleva johtaminen. Yhtä oikeaa tapaa onnistua johtajana ei silti ole. Joitakin tulevaisuuden työpaikoilla vaadittavia ominaisuuksia voidaan silti nimetä. Vuorenmaan mukaan teknologian kehittyessä meidän, johtajien ja työntekijöiden tulisi keskittyä ominaisuuksiin, joissa yhä olemme parempia kuin koneet.

– Tulevaisuuden johtamis- ja työelämätaitoihin kuuluu kriittinen ajattelu, tunneäly ja empatia, Vuorenmaa luettelee.

– Tulevaisuuden johtamis- ja työelämätaitoihin kuuluu
kriittinen ajattelu, tunneäly ja empatia, Vuorenmaa luettelee.

Usein luullaan, että tunnetaidot ovat synnynnäisiä ja joko niitä on tai ei ole. Vuorenmaa täsmentää kuitenkin, että tunnetaitoja, esimerkiksi empatiakykyä, voi kehittää ja ne ovat opeteltavissa olevia taitoja.

Digitaalisuuden lisääntyminen tulee näkymään johtajilta vaadituissa ominaisuuksissa, mutta myös työnteossa ja johtamisessa käytettävissä välineissä. Siksi Vuorenmaa mainitseekin vielä yhden tulevaisuuden johtajalta odotetun taidon: älykkään datankäsittelyn.

– Jo nyt useilla työpaikoilla on käytössä työhyvinvointia tukevia järjestelmiä, ja tulevaisuudessa hyvinvointiin liittyvän työn kontrolloinnin ja monitoroinnin odotetaan todennäköisesti lisääntyvän. Digitaalisuuden kehitykseen tulee suhtautua uteliaasti ja kriittisesti, ja tämä pätee myös työpaikoilla kerättyyn dataan. Teknologia on ensisijaisesti työkalu, eikä mikään järjestelmä itsessään tee työpaikasta edistyksellistä tai tehokasta. Kysymyksiä yksityisyydensuojasta esimerkiksi työntekijöistä kerätyn terveysdatan kohdalla tulee pohtia jo etukäteen ennen uusien teknologioiden käyttöönottoa.

Vuorenmaan mukaan yrityksissä on suuria eroja siinä, kuinka niissä on herätty johtamisessa tapahtuviin muutoksiin. Joissain yrityksissä töitä on tehty pitkäjänteisesti jo pitkään ja osassa muutokseen ollaan vielä heräilemässä.

– Kun yritys pohtii organisaatiossa tehtävää muutosta, tulee johdon miettiä mitä muutos tarkoittaa nimenomaan oman yrityksen kannalta. Oman organisaation, siellä työskentelevien ihmisten, prosessien ja struktuurien tunteminen on muutoksessa avainasemassa. Muutokset tulee viedä yrityksessä läpi yhdessä henkilöstön ja työntekijöiden kanssa. Tässä keskijohto on avainasemassa, sillä se on suorassa kontaktissa työntekijöihin. Johtajuus on ennen kaikkea ihmistyötä, Vuorenmaa sanoo.

Kehity johtajana

  • Kuulostele organisaation tarpeita. Ota selvää mitä työntekijät tarvitsevat tehdäkseen työnsä paremmin.
  • Pohdi miksi juuri tässä yrityksessä ja juuri minun alaisuudessani on hyvä työskennellä.
  • Listaa yrityskulttuurin plussat ja miinukset ja tee miinuskohdista selkeä to do -lista, jota lähdet toteuttamaan.
  • Panostamalla työntekijöiden hyvinvointiin ja hyvään työkulttuuriin luot innovatiivisempaa ja tuottavampaa työympäristöä.
  • Omaa toimintaansa pystyy parhaiten arvioimaan palautteen kautta. Kollegat ja alaiset ovat paras palautteen lähde työtapoihin liittyen.
  • Saatavilla on myös laadukkaita tutkimukseen perustuvia kursseja esimiestyön kehittämiseen. Vertaisoppiminen ja työskentely yhdessä ovat tehokkaita tapoja kehittää osaamistaan.