Jatkuvan oppimisen merkitys korostuu tulevaisuuden työelämässä. Parhaiten työmarkkinoilla menestyvät ne, joilla on valmiuksia sopeutua työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin.

Savon ammattiopistossa opiskeleva Taisto Kaasinen tiedostaa lisäkouluttautumisen tärkeyden. Työskenneltyään vuosia julkisivurakentamisen parissa hän hakeutui rakennusalan työvoimakoulutukseen vahvistaakseen asemaansa työmarkkinoilla.

Osaamisalaksi valikoitui muurari, jonka tehtävät täydentävät hyvin hänen aiempaa kokemus- ja osaamistaustaansa.

‒ Ammattitutkinto avaa lisätyömahdollisuuksia esimerkiksi julkisivumuurauksen parissa, Kaasinen kertoo.

Tiiliuunia lopputyönään valmistava Kaasinen on tyytyväinen koulutusvalintaansa.

‒ Opinnot ovat sisältäneet paljon käytäntöä, mikä tukee tietysti myös työelämän tarpeita. Kokemusteni perusteella työvoimakoulutus on hyvä keino päivittää osaamistaan tai opiskella kokonaan uusi ammatti.

Savon ammattiopiston lehtori Esa Savolaisen mukaan työvoimakoulutukset voidaan räätälöidä vastaamaan niin opiskelijoiden kuin työnantajien tarpeita.

‒ Koulutus koostuu oppilaitoksen järjestämästä lähiopetuksesta sekä työssäoppimisjaksoista, joissa opiskelija pääsee soveltamaan osaamistaan käytännön työtehtäviin, Savolainen sanoo.

Mikäli haluaa ensin testata soveltuvuuttaan alalle, tarjolla on myös 3‒12 kuukauden mittaisia koulutuksia, joiden aikana pääsee tutustumaan rakennusalan perustehtäviin oman kiinnostuksen mukaan.
Pohjois-Savon TE-toimiston johtava asiantuntija Arto Mustonen kertoo, että työvoimakoulutus tarjoaa taloudellisesti tuetun mahdollisuuden suorittaa oman ammattialan jatko- ja täydennyskoulutusta tai perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai näiden osia.

‒ Ammatillisen työvoimakoulutuksen aikana opiskelijalle maksetaan samaa etuutta kuin työttömänä, mahdollisesti myös korotettuna. Lisäksi opiskeluun tarvittavat oppimateriaalit ja suojavarusteet ovat opiskelijalle maksuttomia, Mustonen neuvoo.

Mustosen mukaan työvoimakoulutus on tutkitusti tehokasta. Vuonna 2020 koulutuksen loppuun suorittaneista henkilöistä oli työttömänä kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen vajaa neljä henkilöä kymmenestä (39,0 %) ja vuoden 2021 alkupuoliskolla tammi‒kesäkuussa vastaavasti vain noin kolme henkilöä kymmentä koulutuksen loppuun suorittanutta osallistujaa kohti (32,3 %).