Kuka minä olen? Se on elämän peruskysymys, jota olemme täällä tiedostamassa ja jota on hyvä pysähtyä pohtimaan, jotta elämämme olisi merkityksellistä. Työelämän tasolla oman itsensä tiedostaminen tarkoittaa myös oman osaamisen tunnistamista.
Osaaminen kattaa paljon muutakin kuin esimerkiksi koulutuksen tai työkokemuksen. Tämän vuoksi sen hahmottamiseksi on otettu käyttöön osaamisidentiteetin käsite.
Osaamisidentiteetti tarkoittaa opiskelijan tai työntekijän käsitystä itsestään osaajana muuttuvassa työelämässä. Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajankoulutuksen lehtorin Laura Paason mukaan osaamisidentiteetti on ymmärrystä siitä, mitä minä osaan ja missä minun pitäisi ja missä minä haluan kehittyä, jotta pärjään tulevaisuuden työelämässä.
– Se on ymmärrystä nykytilasta ja avointa asennoitumista siihen, mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan, kykyä tehdä omaan elämään liittyviä valintoja ja luoda niistä itselle merkityksellisiä urapolkuja, Paaso kuvailee.
Osaamisidentiteetti on siis ammatti-identiteettiä laajempi käsite, sillä se käsittää osaamisen kokonaisuutena, joka kattaa myös harrastuksista ja ihmissuhteista saadun osaamisen ja voi sisältää useita ammatti-identiteettejä.
– Itse tunnistan neljä osaamisidentiteettiini sisältyvää ammatti-identiteettiä: olen tekninen piirtäjä, nuoriso-ohjaaja, opettaja ja nyt väitöskirjan myötä alan löytää tutkijan identiteetin, Paaso kertoo.
Osaamisidentiteetin käsite sai alkunsa vuoden 2013 paikkeilla kehittämishankkeessa, jossa Paaso kehitti yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa ammatillisen koulutuksen uraohjausta.
– Perinteisen ammatti-identiteetin rinnalle tarvittiin käsite, joka käsittelee osaamista laajemmin ja dynaamisemmin, jatkuvasti muotoutuvana prosessina. Käsite on nyt saanut paljon kiinnostusta myös muilla kouluasteilla ja työelämässä, ja olemme käyneet puhumasta aiheesta työelämän eri alojen edustajien luona, Paaso taustoittaa. Paaso tekee parhaillaan väitöskirjaa, jossa hän tarkastelee osaamisidentiteetin rakentumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä nuorten ja nuorten aikuisten näkökulmasta.
Miten osaamisidentiteetti sitten rakentuu? Paason mukaan keskeistä on se, että osaamisidentiteetti ja käsitys itsestä kehittyy muiden kanssa ja suhteessa muihin ihmisiin. Meistä kukaan ei kehitä osaamistaan kuplassa vaan ympärille tarvitaan aina muita ihmisiä. Työyhteisöjen tulisi tunnistaa yhdessä, mitä kaikkea osaamista niissä on niin, että kaikki voisivat hyödyntää parhaita puoliaan. Yhteiskunnallisella tasolla osaamisen kehittäminen ja elinikäinen oppiminen voivat kuitenkin Paason mielestä luoda yksilölle ja hänen työelämässä pärjäämiselleen myös aikamoisia paineita. Onkin tärkeää pysähtyä pohtimaan, millaisia vaikutuksia yhteiskunnallisilla arvovalinnoilla on yksilön elämään, ja pyrkiä tietoisesti esimerkiksi koulutusjärjestelmässä ja työelämässä tunnistamaan vahvuuksia ja sitä, mistä yksilöt ovat kiinnostuneita.
Oman potentiaalin tunnistaminen auttaa myös pääsemään eroon haitallisista ajatusmalleista ja esimerkiksi sukupuolittuneista käsityksistä siitä, mikä on itse kullekin mahdollista ja mitä voi lähteä opiskelemaan. Se ei Paason mukaan ole kovin helppoa, sillä kasvamme tietynlaisiin ajatusmalleihin vauvasta saakka ja koulutus- ja työmarkkinoilla vallitsevat stereotyyppiset käsitykset itselle mahdollisista aloista ja ammateista ovat juurtuneet syvälle.
Paaso uskoo, että kokonaisvaltaisen osaamisen tärkeys on nyt kehittymässä työelämän puolelle vallitsevaksi ajattelumalliksi.
– Jos työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja ymmärtää oman osaamisensa ja kaiken siihen liittyvän potentiaalin, se on työelämässä menestystekijä ja mahdollisuus kehittää toimintaa eteenpäin, Paaso tähdentää. Työelämän muutostilanteissa puolestaan oman osaamisen ymmärtäminen kannattelee yksilöä niin, ettei ura ole vain tietyn pätevyyden varassa.
– Haluan ajatella, että vaikka työelämä on muutoksessa, siitä ei pidä tehdä pelottavaa mörköä, vaan voimme avartaa omaa ajattelua siitä, mikä kaikki on mahdollista, Paaso kannustaa.