Uniikki ruokakulttuuri hurmaa

Teksti Oodia/Heta Jyrälä | Kuvat Oodia/Mirka Happonen | Kaupallinen yhteistyö

Ruokamaakuntatunnustuksella kehitetään Pohjois-Savon ruokatoimijoiden yhteistyötä ja korostetaan lähituottajien merkitystä. Matkailijalle aarreaitta tarjoaa aitoa savolaista gastronomiaa, uudenlaisia elämyksiä ja ruoan ympärille kietoutuvia monipuolisia tapahtumia.

Pohjois-Savon maakunta on Euroopan ruokamaakunta (ERG eli European Region of Gastronomy) vuosina 2020–2021. Alue on oikea Suomen ruoka-aitta, sillä maakunnassa on todella runsaasti ruuan alkutuotantoa. Läheltä saa runsaasti erilaisia kasviksia, juureksia ja marjoja, monipuolisesti villikalaa, erilaisia lihatuotteita sekä kananmunia, maitoa ja hunajaa.

– Kuopiossa on todella aktiivinen REKO-ruokarinki, jossa kuluttajat ostavat lähituotteita suoraan tuottajilta. Korona-aikana ihmiset ovat löytäneet kotimaiset raaka-aineet todella hyvin, ja he tukevat lähituottajia ringin kautta, iloitsee alueen ruokalähettiläs Eeva Mertanen.

Mertanen on yksi alueen viidestä virallisesta ruokalähettiläästä. Lähettiläät nimesi tehtävään ERG-hankkeen kansainvälinen kumppani IGCAT (International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism). Lähettiläiden tärkein tehtävä on edistää alueen näkyvyyttä ja tuoda maakuntaa positiivisesti esille niin alueella, Suomessa kuin kansainvälisestikin. Muut lähettiläät ovat Anssi Kantelinen (Ravintola Urban), Aki Hiltunen (VS Ravintolat), Jarna Kaplas (Konttiravintola Morton) ja Henri Jauhiainen (Ruukin Tupa).

– Sen lisäksi, että lähettiläs puhuu asioiden puolesta, hän myös tekee asioita alueen hyväksi. Yhteistyötä tehdään yli firmarajojen. Esimerkiksi Aki Hiltusen kanssa lanseeraamme ensi vuodelle ERG-juhlavuoden ohjelmaan kuuluvan elämyksellisen pop-up-ravintolan, vinkkaa Mertanen.

Ravintolan tarkka konsepti on vielä salainen, mutta Mertanen valottaa ravintolan ilmestyvän ulkoilmaan yllättäviin paikkoihin luonnon äärelle. Ravintolassa tarjoillaan juhlallista fine dining -ruokaa tietyn teeman mukaan. Juhlavuosien 2020–21 kantava teema on “elämää luonnon rytmin mukaan”, joten juhlavuoden tapahtumat jaksottuvat luonnon rytmin mukaisille teemaviikoille.

– Teemoja ovat järvi, pelto, metsä ja puutarha. Liput hankitaan etukäteen menua tietämättä, joten vieras hankkii sian säkissä, nauraa Mertanen.

Pop-up-ravintola on useamman toimijan yhteistyön hedelmä. Mertanen kehuu vuolaasti alueen ravintola-alan hyvää yhteishenkeä, jolla on saavutettu vertaansa vailla oleva ravintolakulttuuri. Kuopiossa on väkilukuun suhteutettuna todella paljon ravintoloita. Ravintoloissa myös panostetaan lähiruokaan, laatuun ja elämyksiin.

– Matkailijat saapuvat tänne, koska he haluavat käydä tunnustetuissa ravintoloissa, iloitsee Mertanen.

Ruokamatkailu on kasvava trendi, joka kiinnostaa niin suomalaisia kuin kansainvälisiäkin vieraita. Ruokamaakuntaa voi kokea monin tavoin: käymällä syömässä kaupungin parhaan burgerin tai menemällä paikallisoppaan kanssa metsään keräämään marjoja tai sieniä. Varsinkin kansainvälisille vieraille luonto ja sieltä vapaasti poimittavat marjat ovat suuri elämys. Juhlavuosien aikana valokeilaan nostetaan alueen puhtaat raaka-aineet eli lähiruoka ja luonnosta saatavat aarteet, kuten marjat, villiyrtit, sienet, riista ja kalat.

– Monet ovat vieraantuneita luonnosta ja ruuan alkuperästä. Puijolla pääsee pian kurkistamaan ruokatuottajien arkeen lisätyn todellisuuden (AR) avulla. Samalla vieraat pääsevät tutustumaan siihen, mistä ruoka tulee, Mertanen kertoo.

Kuopion alueen ruokalähettiläs Eeva Mertanen ja keittiömestari Janne Tirri iloitsevat Pohjois-Savon alueen upeasta lähiruokakulttuurista.

 

Keittiöpäällikkö Janne Tirri jatkaa, että Puijon ravintoissa lähiruoka on muutenkin otettu tosissaan. Puijon Torniravintolassa kaikki ruokalistalle päätyvä ruoka tulee sieltä, minne Puijon tornista näkyy. Tirri naurahtaa, että ainoastaan suola ja vaniljajäätelön vanilja tulevat Suomen ulkopuolelta. Tirrin mukaan ravintolan lähiruoka-aste on satokaudella parhaimmillaan 90 prosentissa ja sitä pyritään kasvattamaan koko ajan.

– Ruokalista myös elää sesonkien mukaan, joten tuotteet vaihtelevat jopa parin viikon välein. Talvikuukaudet ovat vähän haastavia, kun tuoreita tuotteita on vähemmän. Mutta sitten mennään varastokasviksilla ynnä muilla, mutta parsaa ei meiltä helmikuussa saa, kuvaa Tirri filosofiaa ruokalistan takaa.

Torniravintola tarjoaa paitsi makuelämyksiä, myös kokemuksia muille aisteille. Herkkuhetkien lomassa voi ihailla vaihtuvia maisemia tornin pyöriessä hissukseen ympäri. Samalla näkee, mistä ruoka tulee, kuulee metsän äänet ja tuntee sen ympärillään. Esimerkiksi seinissä on elävää sisustussammalta ja pehmyt lattia saa mielen kulkemaan metsän siimekseen.

– Kiitos ravintolan sisustuksesta ja menusta kuuluu paikallisille osaajille. Kaukaisin lihatuotteemme tulee 150 kilometrin päästä Pesolan tilalta ja kenties yllättävin tuote on maailman pohjoisin maissi Kaikontarhalta. Ruokalistalle otamme mielellämme myös uusia tuotteita kokeiluun, sillä alueelta löytyy kaikkea jännää, mistä emme vielä edes tiedä, pohtii Tirri.

Alueen ravintolat, ruokalähettiläät ja tuottajat tekevät huikeaa yhteistyötä tuodakseen esille maakunnan moninaisen ruokakulttuuriin. Maakunnan voittaessa ERG-tittelin itselleen aluetta tituleerattiin ”piilotetuksi salaisuudeksi”. Nyt salaisuuden on aika paljastua koko maailmalle.

European Region of Gastronomy
Pöytä on katettu: Koe mualiman kulinaarinen napa ja Euroopan herkullisimmat vuodet 2020–21
www.tastesavo.fi